Puiden mahdollinen salahalailija Susanna Koski kehoittaa työttömiäkin menemään metsään

Kokoomuksen Susanna Koski on paljastanut salaisia fantasioitaan julkisesti Ylen A-Talkin työttömyyttä koskevassa keskustelussa toissapäivänä. Koskella on selvästikin pääteltävissä jonkinasteisia omituisia fetissejä risuja, metsää, sekä puita ja turvetta kohtaan. Seuraavassa perusteluita sille, miksi näin luulemme:

Koski horisi A-Talkin ajankohtaisohjelman lähetyksessä mielestämme sekavia ja kehotti työttömiä "menemään vaikka metsään", "parantamaan metsää jokamiehenoikeudella"; onko tämä samaa sarjaa kuin "maailman parantaminen" lähtemällä ulos liikenteeseen? Susanna Koski ei suostunut täsmentämään miksi työttömän pitäisi "mennä metsään" kysyttäessä, mutta hänen mukaansa metsään meneminen olisi kuitenkin hyvä juttu. Koski kiisti ainoastaan, että "risusavostasta" ei metsään menemisessä ole kyse, joten ne Kosken tarkoittamat todelliset metsä-fantasiat jäävät vain arvailujen varaan.

Ilmeisesti kuitenkin Susanna Koskella itsellään on positiivisia muistoja metsään menemisestä, joten hän kehoittaa muitakin menemään metsään "sitä parantamaan". Tästä voidaan päätellä että metsässä on ilmeisesti jotain mikä ainakin Susanna Koskea itseään kovasti kiihottaa tai kiinnostaa. Emme toki tiedä onko kyseessä esimerkiksi puunhalaus-fetissi, vaiko halu kylpeä turpeessa, koska Susanna Koski ei suostunut tarkentamaan, miksi metsään pitäisi mennä.

Mitä metsässä voi sitten tehdä, mikäli kyse ei ole esimerkiksi palkkatyöstä, josta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka, esim. risusavottaa tehdessä? Mikä metsään menemisessä voisi Koskea kiinnostaa, tai ehkä jopa kiihottaa?

Metsässä voi ainakin:
-Halata puita
-Vuolla puista tappeja
-Syödä sieniä (toivottavasti Koskella on kuitenkin sienikirja tai pohjatieto sienistä olemassa, eikä tarkoituksena ole taikasienien popsiminen)
-Kylpeä turpeessa
-Juosta alastomana
-Kohdata karhun

Mitä ikinä piileekään Susanna Kosken metsäänmeno-fantasioiden taustalla, olisi hänen kuitenkin hyvä muistaa, että työttömistä kaikki eivät välttämättä jaa hänen kanssaan samaa metsään menemisen autuutta ja fetissejä. Kaikkia ei välttämättä vain yksinkertaisesti kiinnosta mennä metsään. Koski on kuitenkin itse vapaa menemään jokamiehenoukeuksien nojalla metsään harrastelemaan mitä tahtoo, jos näin mielensä tekee!

Koski voinee lohduttautua ainakin sillä, ettei hän ole ainut poliitikko joka haluaisi työttömiä seurakseen metsään jakamaan fetissejään. Myös PS:n entinen ehdokas Frederik haaveili laatuajasta metsässä työttömien seurassa noin vuosi sitten, mutta ei onnistunut löytämään kimppaseuraa sillä erää. Tällöin Frederikin risusavotta-orgiat jäivät hänen osaltaan haaveeksi, "perkele!".

Voipaska:n toimitus ei tavoittanut Susanna Koskea haastattelua varten, jossa olisimme halunneet tiedustella miten Koski aikoinaan itse päätyi metsään, mutta toivotamme hänelle onnea ja menestystä sinne sienten ja muiden kavereiden tykö!


Koski on tehnyt junan ikkunasta merkittävän havainnon jonka tahtoo jakaa työttömien kanssa:
"Kun junan ikkunasta katsoo on Suomi metsiä täynnä. " (Susanna "Metsäänmenijä" Koski, Ylen A-Talk keskustelu työttömyydestä. 29.9.2016.)


Ei kun ihan oikeasti, kuinka tyhmiä ja pihalla olevia päättäjiä meillä oikein on eduskunnassa päättämässä mm. työttömyysasioista? Toimituksemme mielestä Koski ei ole penaalin terävin kynä antamiensa vastausten perusteella Ylen A-Talkissa 29.9. Voipaska antaa Susanna Kosken ammattitaidolle arvosanan:


(5/5 Voipaskaa ja paskavettä päälle, tynnyristä, jossa kasvaminen ei ainakaan sivistä)

Suomen työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmä passivoi työnhakua

Kyllä, kyseessä eivät ole ne mediassa esillä olleet poliitikkojen väittämät "kannustinloukut", jollaisia ei ole edes olemassakaan. Kyseessä on se asia, että työttömän ajasta ja energiasta valtava osa menee siihen, että joutuu selvitellä oikeuksiaan saada tukea; oli kyseessä sitten sossun toimeentulotuen asiakas tai TE-keskuksen tai MoPA:n työtön työnhakija eli työttömyysturvan asiakas.

Kun oikeita palkkatöitä ei vain yksinkertaisesti ole tarjolla hyvin suurelle osaa työttömiä, pyöritellään heitä sitten erilaisissa palkattomissa työsopimuksettomissa toimenpiteissä, jotka eivät anna mitään lisäarvoa ja mahdollisuuksia päästä työllistymään palkkatöihin, tai heitä juoksutetaan nyt uuden lain myötä ensi vuoden, 2016 alusta, 3kk välein "työttömien haastattelussa"; jos taas sanoo olevansa terve suoraan palkkatöihin siirtymistä varten, mikäli vain paikka löytyisi, ja tällä nojalla kieltäytyy palkattomasta toimenpiteestä, niin rapsahtaa karenssi, joka niin ikään johtaa melkoiseen aikaa hukkaan vievään selvittelyprosessiin. Sossun toimeentulotuelle tippuneet puolestaan saavat jatkuvasti viivästyksiä toimeentulotukensa myöntämisissä, koska sosiaalivirkailijat antavat lakiin perustumattomia, laittomia päätöksiä eväten toimeentulotuen hakemuksen perusteella, vaikka oikeus siihen olisi, edes leikattuna.

Kun työtön joutuu jatkuvasti pyörimään TE-keskuksen haastatteluissa, jatkossa 3kk välein, mutta itse palkkatyön ja pitkäaikaisen työsopimuksella työllistämisen mahdollisuutta sitä kautta ei ole tarjottavana, joutuu työtön jatkuvasti käyttämään aikaansa ja energiaansa pelkkään työttömyysturvalain lukemiseen ja opettelemiseen, että pystyy sitä soveltaa erimielisyyksien sattuessa kohdalle, koska Suomen byrokratia on mielivaltainen, oli kyse sitten työvoimavirkailijasta tai sosiaalivirkailista toimeentulotuen hakemisen suhteen. Työttömän tukea hakevan henkilön pitää noudattaa lakia pilkulleen, eikä se aina edes riitä lakisääteisen etuuden saamiseksi, mutta työvoima- ja sosiaalivirkailijoiden lain noudattamista heidän antamissaan päätöksissä ja lausunnoissa ei valvo kukaan, ja rikkeitä tapahtuu jatkuvasti.

Jos ja kun tippuu sossun tuelle, EI kieltäytyessä palkkatyöstä joka turvaisi kohtuullisen kuukausiansion pitkäksi aikaa, vaan useimmiten nykyisessä huonossa talouden tilanteessa kieltäytymisestä palkattomaan pakkopalveluun (kuten kuntouttava työtoiminta) osallistumisesta, alkavat sosiaalivirkailijat harmittavan usein evätä toimeentulotukea laittomasti tilanteissa, jossa ei ole oikeutta myöskään työmarkkinatukeen.

Ajamalla työttömät lainvastaisilla päätöksillä k.o. tapauksessa nurkkaan, joutuu työtön paitsi käyttämään valtavan määrän aikaansa toimeentulotukilain opetteluun ja soveltamiseen, myös itse valituskäsittelyyn ja odotteluun vuokrien ollessa myöhässä, rahojen ollessa lopussa ruoan ostamista varten.

On aivan päivän selvää, että se on ajallisesti sekä energian ja jaksamisen suhteen kaikki pois palkkatyön hakemisesta, jos valtaosa ajasta menee tapellessa sen viimesijaisen etuuden saamiseksi tilille ruokaa ja vuokraa varten; opetellen työmarkkinatukeen ja toimeentulotukeen liittyviä lakeja että tietää oikeutensa, ja lisäksi tapellen jatkuvia lainvastaisia päätöksiä vastaan (joiden korjauksia saa Suomessa odottaa valituskäsittelyssä kuukausikaupalla).

Lisäksi kaikki tämä byrokratian työttömyyttä valvova koneisto, oli se sitten TE-keskus, KELA, tai sossu, maksaa kuukausittain yhteiskunnalle suuret määrät siitä, että se tarjoaa pitkäaikaisten palkkatöiden suhteen työttömille ei-oota, karenssia, sekä laittomasti evättyjä toimeentulotukipäätöksiä; virkailijat nauttivat tästä täyttä palkkaa, mutta pyörittely ei johda palkkatöihin pääsemiseen ja työllistymiseen.

Olisiko kenties vastikkeettomassa, asumistuen kanssa yhteenlasketussa noin 1000 euron perustulossa semmoinen ratkaisu tähän ongelmaan, jolla voitaisiin karsia turha valtontakoneisto pois tuottamasta valtiolle pelkkiä turhia kuluja (kun työllistävää vaikutusta palkkatöihin ei ole), ja jolla voitaisi säästää myös työttömien turhaan lakipykälien opetteluun ja viimesijaisen etuuden saamiseen käyttämää aikaa itsenäistä palkkatyön hakua varten? Ne harvat, joita ei kiinnosta, eikä tule koskaan kiinnostamaankaan palkkatyön hakeminen, ovat marginaaliosa työttömiä, ja he eivät tule valvontakoneiston langettamista sanktioista välittämään muutenkaan; siltä kannalta katsottuna on täysin tehotonta rakentaa valvontakoneistoa tämän marginaaliryhmän ehdoilla turhine kyttäyksineen, kun heihin se ei kuitenkaan tehoa. Lisäksi mikäli vuosiansiot töistä jäisivät vähäisiksi, vastikkeeton perustulo ei pienenisi osa-aika, osapäivä, lyhyistä määräaikaisista, tai keikkatöistä, joten niiden tekeminenkin voisi olla tällöin tulevaisuudessa kannattavaa, jos perustulo tulisi vastikkeettomana.

Nytkin ensi vuonna alkavaan työttömien 3kk välein järjestettävään haastatteluun on varattu lisävaroja valtion budjetista 17 miljoonaa euroa. On jo ehditty päivitellä, että se ei riitä urakkaan. Ja lisäksi, työttömien pyörittely haastatteluissa ei tuo yhtäkään PALKKAtyöpaikkaa lisää työmarkkinoille. Tokihan on päivänselvää, että tuota uutta suurta menoerän kuilua koitetaan kuroa kiinni järjestelemällä entistä enemmän karensseja ja tätä kautta toimeentulotuen sanktioita sille tippuville työttömille. Työttömien pääsemiseen työsopimuksen alaisen palkkatyön syrjään kiinni tällä kaikella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.

Kunnat rikkovat surutta lakia toimeentulotuen myöntämisessä, jos työnhaku ei ole voimassa

Voiko Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa todella käydä niin, että työtön henkilö jolla ei ole säästöjä ja varoja, voi jäädä ilman sosiaaliturvan turvaamaa viimeisintä rahallista kuukausittaista tukea, ja vaikkapa esimerkiksi lentää vuokra-asunnostaan pihalle tämän seurauksena?

Kyllä voi. Tilanne on myös valitettavan yleinen Suomessa. Tämä tilanne toki edellyttää sitä, että sosiaaliviranomainen rikkoo lakia antaessaan laittomasti kielteisen toimeentulotukipäätöksen. Tätä sattuu valitettavan usein, ja tilanne syntyy usein silloin, kun työttömällä ei ole työnhaku voimassa (työnhaku on TE-keskuksen tai TYP / MoPA:n puolesta katkaistu, tai hakija ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi ollenkaan - kummassakin tapauksessa oikeus toimeentulotukeen on sama, ja menettely on monesti sosiaalivirkailijan laiton kielteinen päätös tai kieltäytyminen käsittelemästä toimeentulotukihakemusta ylipäänsä). Tässä tilanteessa työttömällä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen / peruspäivärahaan, koska työnhaku ei ole voimassa, ja toisaalta sosiaalivirkailija vastoin lakia väittää, ettei oikeutta toimeentulotukeenkaan ole, joten rahaa ei tule tapauksessa mistään, ainakaan ilman pitkää valituskäsittelyä.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Työmarkkinatuen katketessa, ja samalla työnhaun katketessa, työttömällä olisi lain mukaan oikeus toimeentulotukeen, usein perusosaltaan alennettuun semmoiseen, mikäli työnhaku on katkolla eikä ole näin voimassa ollenkaan. Tämä huolimatta siitä, että työtön ilmoittaisi, ettei aio uusia työnhakuaan ollenkaan, esimerkiksi syystä että hänet on vastustuksestaan huolimatta siirretty MoPA:an (monialainen yhteispalvelu) TE-keskuksesta, eikä näin ollen ole halua uusia työnhakua jatkossa ollenkaan (MoPA tarjoaa palkattomia "työllistämistä edistäviä toimenpiteitä" nk. palkattomia orjatöitä ja mielenterveyspalveluita, kun taas sinne ohjattu voi olla terve, palkkatöitä hakeva henkilö, joka on ohjattu palveluun pelkkien työttömyyspäivien perusteella; menettely, joka nykyisin on laillinen sitten vuoden 2015 lakiuudistuksen), tai jos tilanne on se, että TE-keskus tai MoPA on tehnyt työnhaun uudelleen voimaan asettamisen niin hankalaksi, ettei työtön voimiltaan jaksa kamppailla työnhaun uusimiseksi.

TYÖNHAUN VOIMASSAOLO EI OLE EDELLYTYS TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISELLE, vaikka kuntien sosiaalivirkailijat usein laittomasti sanelevat näin antaessaan kielteisen toimeentulotukipäätöksen, mikäli toimeentulotuen hakijan työnhaku ei ole voimassa, tai pahimmassa tapauksessa eivät laittomasti käsittele hakemusta ollenkaan, eivätkä näin anna mitään päätöstä josta valittaa.

On totta, että toimeentulotuki on "viimesijaisin etuus" sosiaaliturvassa, joka on näin myös laissa määritelty, ja sitä ennen täytyy selvittää mahdollisuus ensisijaisiin etuuksiin. Tämä on manittu "laissa toimeentulotuesta" (1412/1997) heti alussa:

 "1 § Toimeentulotuen tarkoitus 

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo." 

K.o. lain myöhemmässä kappaleessa on kuitenkin täsmennetysti ja tarkennetusti määritelty ja säädetty nimenomaan tilanteesta, jossa toimeentulotuen hakijan TYÖNHAKU EI OLE VOIMASSA eikä toimeentulotuen hakija ole ilmoittautunut ollenkaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi (jonka pitäisi olla näin ollen k.o. tilanteen täsmällisesti määrittelevänä olla laissa se ensisijainen pykälä, joka nimenomaan säätää käytännön ja menettelytavan k.o. tilanteessa hakiessa toimeentulotukea);

"2 a § (30.12.2002/1294) 
Velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi 

Toimeentulotukea hakeva 17–64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän: 

1) ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä; 

2) opiskele päätoimisesti; 

3) ole työttömyysturvalain (1290/2002) 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tai 4 §:n 1–5 kohdassa tarkoitettu henkilö; 

4) ole laitoshoidon tai lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä; tai 

5) ole muun edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. 

Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan siten kuin tämän lain 10 §:ssä säädetään."

Alla vielä ne tärkeimmät kohdat, eli sanktiot, miten tukea voidaan alentaa tämän mainitun 10 § mukaisesti, jos työnhaku ei ole toimeentulotuen hakijalla voimassa:

"10 § Alennettu perusosa 

Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 

1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; (28.12.2012/1004)

"3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun aktivointisuunnitelman tai työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (1369/2014) tarkoitetun monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseen; (30.12.2014/1373) 

4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. (8.6.2012/291)

Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 

1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai (28.12.2012/939) 

2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. 

(30.12.2002/1294) 
Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien."

Eli työnhaun voimassaolosta on k.o. laissa säädetty tämän pykälän mukaisesti siten, että toimeentulotuen perusosaa voidaan ALENTAA lain 10 § määräämällä tavalla, MIKÄLI TYÖNHAKU EI OLE VOIMASSA, mutta kokonaan eväämistä ei työnhaun voimassaolemattomuuden puitteissa ole mahdollistettu laissa ollenkaan, vaan on säädetty pelkästään toimeentulotuen perusosan alentamisesta (-20% tai toistuvasti kieltäytyessä -40%) liittyen työnhaun voimassaoloon, ja sossun kehoituksen noudattamatta jättämiseen koskien ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi ja laittaa työnhaku voimaan, mikäli se ei ole voimassa, eikä hakija ole työttömänä työnhakijana TE-keskuksen / MoPA:n kirjoilla ollenkaan.

Sikäli myönteiseen toimeentulotukipäätökseen täytyy olla oikeus huolimatta siitä, että työnhaku ei ole voimassa, mutta perusosaa voidaan k.o. lain mukaisesti alentaa 10 § mukaan, jos työnhaku ei ole voimassa.

Kuntien sosiaalivirkailijat kuitenkin rikkovat tätä lakia surutta ja antavat kielteisiä toimeentulotukipäätöksiä eväämällä tuen kokonaan, mikäli työnhaku ei ole voimassa tuen hakijalla, vaikka pykälä laki toimeentulotuesta nimenomaan määrittelee pykälässä 2 a § ne sanktiot toimeentulotuen perusosaan (10 § "alennettu perusosa":n kautta), joita voidaan soveltaa mikäli hakijan työnhaku ei ole voimassa, eikä hakija tahdo sitä uusia, ja ne toimenpiteet eivät sisällä toimeentulotukioikeuden kokonaan eväämistä. Tästä aiheituu vaikea taloudellinen ahdinko rahattomalle toimeentulotuen hakijalle, jonka vuokranmaksu ja laskut myöhästyvät, usein jopa kuukausia, vuokrasuhteeseen tulee särö, tai mahdollisesti vuokrasuhde puretaan myöhästyneen vuokran vuoksi, ja lisäksi tuen hakija jää ilman ruokaa; ihmisarvoinen elämä on siis mahdotonta k.o. tapauksissa joissa sosiaalivirkailija toimii vastoin lakia. Ensi vuonna näemme jatkaako KELA kuntien laitonta linjaa, kun toimeentulotuen maksaminen siirtyy kunnilta KELA:lle.

Laki toimeentulotuesta antaa siis oikeuden saada myönteinen toimeentulotukipäätös, vaikka työnhaku ei olisi ollenkaan voimassa, eikä tuen hakijalla olisi motivaatiota yrittää laittaa sitä voimaan jatkossakaan. Tapauksissa jossa vain työnhaku on katkennut, mutta karenssia ei ole, olisi oikeus hakijalla päästä takaisin työmarkkinatuelle menettelemällä niin, että työnhaku voidaan uusia; tämä ei kuitenkaan ole este leikatun toimeentulotuen hakemiseen ja myönteisen päätöksen saamiselle, mikäli hakija ei k.o. tapauksessa aio uusia työnhakua johtaen takaisin työmarkkinatuelle, sillä laki toimeentulotuesta säätää, ettei työnhaun tarvitse olla voimassa, joka myöskin tarkoittaa tosiasiallisesti sitä, että tällöin ei voi saada työmarkkinatukea vaikkei olisi karenssiakaan - eli lain (1412/1997) aiemmin esitetty pykälä 2 a § sallii tämän.

Työmarkkinatuen nauttimisen ehto on että hakija on ilmoittautunut työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi; laki toimeentulotuesta aiemmin esitetyn mukaisesti määrittelee, että toimeentulotukea voi hakea ja saada myönteisen päätöksen, vaikkei olisi ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi (pistänyt työnhakuaan voimaan), jolloin ei voi myöskään saada ensisijaista etuutta eli työmarkkinatukea, mutta toimeentulotuen perusosaa voidaan tällöin alentaa. Työmarkkinatukeen ei ole oikeutta tapauksessa, jossa työnhaku ei ole voimassa eikä hakija aio ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi:

"Laki työmarkkinatuesta
1542/1993
3 luku 
Työmarkkinatuen saamisen edellytykset 

13 § Oikeus työmarkkinatukeen 

Työmarkkinatukeen on oikeus työvoimatoimistoon ilmoittautuneella kokoaikatyötä hakevalla työkykyisellä työttömällä henkilöllä, joka on työmarkkinoiden käytettävissä ja jolle ei ole voitu osoittaa työtä tai jota ei ole voitu osoittaa koulutukseen. Työmarkkinatuen saajan on säilyttääkseen oikeutensa työmarkkinatukeen ilmoittauduttava työvoimatoimistolle sen määräämällä tavalla."

Eli menettelemällä niin, että jättää ilmoittautumatta työvoimatoimistoon ja laittamatta työnhakuaan voimaan, toimeentulotuen hakija tekee itselleen mahdottomaksi nauttia työmarkkinatukea, ja tähän tulee lain toimeentulotuesta nojalla soveltaa laillisia toimenpiteitä k.o. lain  2 a § ("velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi") mukaisesti.

Laki toimeentulotuesta myös määrittelee että mikäli toimeentulotuen perusosaa alennetaan, on sen yhteydessä laadittava "suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi":

"(30.12.2002/1294) 
Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Kansaneläkelaitoksen tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata tämä kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle. (26.6.2015/815)"

Lakia voidaan tulkita niin, että suunnitelma on laadittava aina, mikäli mahdollista, yhdessä tuen hakijan kanssa. Mikäli hakija kieltäytyy osallistumasta suunnitelman laatimiseen, joka tehdään kasvotusten sosiaalivirkailijan kanssa, niin sitten ei ole mahdollista laatia suunnitelmaa, ei ainakaan asiakkaan kanssa. Tällöin suunnitelman laatiminen jää sosiaalivirkailijan itsensä harteille yksin, tai tarvittaessa hän voi olla muihin työ- ja elinkeinoviranomaisiin yhteydessä ja laatia heidän kanssaan suunnitelman ILMAN asiakasta. Jos sosiaalivirkailija tästä syystä päättää alentaa toimeentulotuen perusosaa entisestään, kannattaa aina pyytää perusteluja mihin lakiin ja asetukseen tämä perustuu. Suunnitelmaan osallistumatta jättäminen ei kuitenkaan mahdollista olla käsittelemättä toimeentulotukihakemusta, tai evätä tukea ja antaa kielteinen päätös, vaan virkailijan tulee laatia kieltäytymistapauksessa suunnitelma ilman asiakasta; näin monesti toimitaankin, mutta joskus virkailija voi laittomasti antaa kielteisen päätöksen tai kieltäytyä käsittelemästä toimeentulotukihakemusta, mikäli asiakas kieltäytyy osallistumasta suunnitelman laatimiseen. Laatimiseen osallistumatta jäämiseen voi esimerkiksi olla syinä näkemyserot, joissa asiakas ei näe itselleen tarpeelliseksi muita palveluita kuin palkkatyön hakemisen, mutta kuntien työmarkkinatuen sakkomaksujen säästämiseksi virkailijaa on kehotettu sisällyttämään suunnitelmaan asiakkaan vastustavasta kannasta huolimatta mm. "kuntouttava työtoiminta". Jos on ihan sama, mitä asiakas sisällytettävistä toimenpiteistä sanoo, ja sosiaalivirkailija tästä huolimatta on lisäämässä suunnitelmaan palkattomia "työllistymistä edistäviä toimenpiteitä", niin on päivän selvää, ettei asiakkaalla ole mitään motivaatiota kahden kuukauden välein (tuen alentaminen saa kestää enintään 2kk) juosta kasvotusten sossussa laatimassa k.o. suunnitelmaa virkailijan kanssa, saadakseen sitä viimeisintä rahallista turvaa mm. ruokaa ja vuokraa varten, etenkin, jos tavoite on työllistyä mikäli mahdollista. Toinen syy voi olla se, että tukea alennetaan jokatapauksessa toimeentulotuen perusosasta se -40%, eli maksimi, jolloin on käytännössä aivan sama miten menettelee - rahaa tulee jokatapauksessa liian vähän ihmisarvoista elämää varten, mutta enempää ei voida alentaa - tehkööt siis silloin suunnitelmansa itse. Turha asiakkaan juoksuttaminen ei tuota mitään lisäarvoa palkkatöiden löytämiseksi.

Suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen selvitymisen edistämiseksi on siis käytännössä suunnitelma, mihin sosiaalivirkailija useimmiten sanelee liudan palkattomia toimenpiteitä, jossa toimeentulotuen hakijan tulisi juosta nauttiakseen jatkossa sanktiotonta toimeentulotukea. Niihin osallistumista sitten valvotaan, ja jos näihin toimenpiteisiin ei suostu, tuen alentamista jatketaan hamaan saakka. Toimenpiteet ovat mitä tahansa muuta paitsi palkallista, työsopimuksen alaista työtä, joten motivaatio suunnitelman laatimiseen osallistuminen palkkatyötä hakevalla ihmisellä on käytännössä nolla; se ei edistä palkkatöihin pääsyä millään, ja tukea on jo alennettu, joten miksi juosta turhaan kaiken tarpeettoman perässä?

Kertomuksia sosiaalivirkailijoiden päätöksistä toimeentulotuen eväämisestä syystä että hakijan "työnhaku ei ole voimassa" on lukuisia. Menettely on VALITETTAVAN YLEINEN. Kyseessä on viimesijainen etuus, ja hakijoiden taloudellinen tilanne on usein erittäin vaikea, joten laittomuuspelleilyt kielteisiä laittomia päätöksiä tehdessä ovat suorastaan pöyristyttäviä.

Toivottavasti joku joka saa laittoman kielteisen toimeentulotukipäätöksen sillä nojalla, että työnhaku ei ole voimassa, vaikka oikeus perusosalta leikattuun toimeentulotukeen olisi, vie valituskäsittelyn eteenpäin. Ehkä joskus saamme KHO:n ennakkopäätöksen asiaan, jossa laiton sosiaalivirkailijoiden tueneväämispäätös saadaan kumotuksi. En yhtään epäilisi etteikö näin vielä kävisi, koska sossujen väärinkäytösten määrä asian suhteen on niin yleistä.

Lopuksi vielä esimerkkinä eräs sudenkuoppa, joka voi johtaa tilanteeseen, että työttömän työnhaku katkaistaan, mutta karenssia ei suostuta langettamaan ollenkaan; tällöin sosiaalivirkailija on vahvoilla tarjotessaan laitonta kielteistä toimeentulotukipäätöstä sen nojalla, että työnhaku ei ole voimassa, tai voi kieltäytyä mahdollisesti antamasta mitään päätöstä, vaikka tämäkin menettely on laiton, ja jos kielteistä päätöstä ei ole niin siitä ei voi suoraan edes valittaa eteenpäin, sillä tällöin ei ole päätöstä mistä valittaa.

Tämä k.o. sudenkuoppa on tapaus, jossa työnhaun katkaisemisen peruste on työkyvyn selvittämiseen tarkoitetusta toimenpiteestä kieltäytyminen, kuten esimerkiksi työttömän terveystarkastus, johon usein ohjataan heti, mikäli suostuu allekirjoittamaan monialaisen työllistymissuunnitelman ja täten siirtymään TYP / MoPA:n asiakkaaksi. Tällöin työnhaun uusiminen suoralta kädeltä mm. netin kautta tehden mahdotonta, sillä uusimisen perusteet ovat tiukemmat kuin monessa muussa tapauksessa.

Tässä tapauksessa työtön voi jäädä tyhjän päälle tilanteeseen, jossa työnhaku on katki, mutta sitä ei voi heti suoralta kädeltä pistää uudestaan voimaan; toisaalta karenssiakaan ei ole olemassa, eikä täten karenssipäätöstä (tai työssäolovelvoitepäätöstä) toimitettavaksi sossuun toimeentulotukihakemusta varten (vaikka tarvittaessa toimeentulotukea pitäisi saada tästä huolimatta, ja asia ratkaista sillä hetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella, siten, että mikäli tukea on maksettu liikaa, voidaan sitä periä myöhemmin takaisin, tai se voidaan laskea tuloksi tulevien kuukausien toimeentulotuessa jos toimeentulotuen tarve jatkuu); ja jos vielä sosiaalivirkailija tässä tapauksessa laittomasti kieltäytyy tekemästä toimeentulotukipäätöstä, tai tekee sen kielteisenä vedoten siihen "ettei työttömän työnhaku ole voimassa", joka ei ole eväysperuste, vaan pelkkä perusosan alennusperuste, niin työtön on melkoisessa lirissä.

Lähti sitten uusimaan työnhakuaan työttämän terveystarkastuksesta uudestaan sopimisen kautta, joka pitäisi tehdä ennen, ennen kuin toimeentulotukea voi laittoman eväämisen turvin myöntää, tai valittamaan laittomasta toimeentulotuen eväämisestä, niin käsittely voi kestää kumpaakin reittiä enemmän kuin kuukauden.

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) määrittelee seuraavasti työnhaun voimaan laittamisesta ja ilmoittautumisesta työttömäksi työnhakijaksi erilaisten sanktioiden jälkeen, jonka seurauksena työnhaku on katkaistu, ja jossa työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin osallistumatta jättäminen aiheuttaa vaikeimman tilanteen työnhaun uudelleen käynnistämisen kannalta:

"1 § Työnhaun käynnistäminen ja voimassaolo 

Henkilöasiakkaan työnhaku käynnistyy sinä päivänä, kun hän pyytää sitä sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa tai henkilökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimistossa ja hänet rekisteröidään työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään. Työ- ja elinkeinoviranomainen voi hyväksyä muullakin tavoin esitetyn pyynnön. T

yönhaun voimassaolo lakkaa, jos työnhakija: 

1) ilmoittaa, ettei hän enää halua pitää työnhakuaan voimassa; 

2) ei asioi työ- ja elinkeinoviranomaisen kanssa viranomaisen antamassa määräajassa ja edellyttämällä tavalla; (16.5.2014/390) 

3) ei esitä työ- ja elinkeinoviranomaiselle sen antamassa määräajassa julkisen työvoimapalvelun tarjoamisen kannalta tarpeellisia selvityksiä ammatillisesta osaamisestaan, työhistoriastaan, koulutuksestaan ja työkyvystään; 

4) ei ilmoita työ- ja elinkeinoviranomaiselle työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitussa määräajassa ja sovitulla tavalla, miten hän on toteuttanut suunnitelmaa; tai 

5) ei osallistu työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin, jotka ovat välttämättömiä hänen palvelutarpeensa selvittämiseksi. 

Työnhaun voimassaolon lakattua työnhaun voi käynnistää uudelleen siten kuin 1 momentissa säädetään. Jos työnhaun voimassaolo on lakannut 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn johdosta, edellytetään lisäksi, että henkilöasiakas pyytäessään työnhaun käynnistämistä sitoutuu osallistumaan työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin."

Kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota ylläolevan siteerauksen kohtaan 5) sekä sitä seuraavaan kappaleeseen, etenkin jos on saanut osoituksen TYP / MoPA:an, eikä aio osallistua koko palveluun tai tehdä sen kanssa yhteistyötä. Tältä kantilta katsottuna voi olla helpompi kieltäytyä mm. koko TYP / MoPA:sta seinäkieltona jo ennen sinne siirtymistä, joka tapahtuisi TYP-kartoituksen merkeissä ja monialaisen palvelusuunnitelman allekirjoittamisen kautta, kuin suostua ensin siirtymään k.o. palveluun, ja vasta sen jälkeen kieltäytyä terveystarkastuksesta jota useimmiten heti ensialkuun TYP / MoPA:an siirtymisen jälkeen "tarjotaan".

Lain mukaan kieltäytymisestä monialaisen työllistymissuunnitelman laatimisesta saa karenssia, ja toistuvasta kieltäytymisestä saa työssäolovelvoitteen, mutta ainakin käsittääkseni työnhaun voi laittaa uudestaan voimaan heti jos se em. syystä menee karenssin kanssa yhtäaikaa katki, jolloin voi olla helpompi saada sitä tarpeellista toimeentulotukea usein nikottelevan ja laittomasti toimivan sossun kanssa; sen sijaan, kuten yllä kuvataan, jos kieltäytyy nimenomaan mm. työttömän terveystarkastuksesta, niin voi olla ettei karenssiakaan rapsahda, vaan työnhaku vain kylmästi katkaistaan, ja sitäpä ei sitten saakkaan voimaan ennenkuin on sopinut uudesta ajasta työttömän terveystarkastukseen ja käynyt siellä - melkoinen aikaavievä rumba siis, jolloin sossu ei mahdollisesti myönnä toimeentulotukea laittomasti tältä ajalta ollenkaan vedoten siihen, ettei työnhaku ole voimassa.

Jos toimii työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla toistuvasti, niin kannattaa huomioida, että silloin voi saada lausunnon jonka mukaan "ei ole työmarkkinoiden käytettävissä". Tällöin voinee ainoa mahdollisuus ilmoittautua työnhakijaksi olla koodilla (05), eli työvoiman ulkopuolisena työnhakijana. Tämän pitäisi riittää myös laittomasti toimivalle, työnhaun voimassaolon uusimista vaativalle sosiaalivirkailijalle, kun tällöin muuta mahdollisuutta laittaa työnhakua uudestaan voimaan ei ole. Tällöin ei myöskään ole oikeutta työmarkkinatukeen / työttömyyspäivärahaan, vaikka olisi ilmoittautunut työnhakijaksi koodilla (05).

Loppujen lopuksi, kannattaa kuitenkin muistaa, että ihan lähtökohtaisesti se, että työnhaku ei ole voimassa, ei ole peruste olla käsittelemättä toimeentulotukipäätöstä, saatika evätä sitä kielteisellä päätöksellä. Näin kuitenkin sosiaalivirkailijat menettelevät hyvin usein, LAITTOMASTI. Kuntien (ja ensi vuonna KELA:n) virkailijoiden tulee kuitenkin ensisijaisesti noudattaa päätöksissään lakia; eivätkä heidän henkilökohtaiset toimintatapansa tai mielipiteensä voi mennä lain yläpuolelle. Jos siis saatte kielteisen toimeentulotukipäätöksen laittomasti, ja ette ole työnhakijana työvoimatoimistossa, eikä työnhaku ole täten voimassa, niin kannattaa valittaa asiasta.

Vain sitten kun suomalaiset uskaltavat valittaa laittomista päätöksistä, saadaan jotain rotia virkailijoiden lain noudattamiseen. On vain varsin valitettavaa, että huono-osaisimpia sorretaan melkeinpä eniten surutta näissä sosiaaliturvan laillisuusasioissa, ja juuri silloin, kun se viimeisen taloudellisen tuen saaminen on kriittisimmillään!

Kuten huomata saattaa, on sosiaaliturvaa käsittelevä lakipykäläviidakko melkoinen soppa. Kun siihen lyödään päälle vielä laiton sosiaalivirkailijoiden menettely toimeentulotuen käsittelyssä, sekä se, etteivät he välttämättä suostu myöntämään virheitään ollenkaan edes, vaikka ne osoittaisi heille, jonka jälkeen valitusprosessi on ainoa mahdollinen tie, niin on selvää että fiksumpaakin kaveria alkaa huimata näiden asioiden parissa.

Voipaska antaa lakia noudattamattomille sosiaalivirkailijoille loppumattoman määrän paskaa; hukkukaa siihen.

Voipaska arvostelee: Go Tan Asian Gourmet Chips Thai

Nykyisen fitness-buumin aikana on välillä hyvä syödä myös hieman paskaa, huolimatta siitä, vaikka valtaosa ravinnosta tulisi terveellisistä ruoan lähteistä. Ei ole järkeä eristää itseään kaikista herkuista, edes vaikka olisi kilpaurheilija, ellei sitten ole mm. kisadieetillä. Kyllä jokaisen kannattaa nyt alkaa keräämään rasvaa lämmittämään itseä tulevan rajun mutta vähälumisen talven varalle.

Voipaska maistoi "Go Tan":in Asian Gourmet Chips Thai -sipsejä.

"THAI is authentic crispy cassava cracker, prepared with pure ingredients. The Thai origin of this vegetarian recipe, with fresh garden herbs, ensures the Asian exotic taste enjoyed by anyone. The fresh cassava dough with fresh spices is mixed, steamed and dried, then fried with sunflower oil."

Sipsi on väitetysti thai-reseptin mukaan valmistettu, ja valmistusmaa on Hollanti.

Havaintomme kiinnittyi seuraaviin seikkoihin:

-Rakenne sipsien parasta aatelia. Paksu ja rapea, eikä liian rasvainen suhteessa muihin sipseihin. Muistuttaa eniten rakenteeltaan Kickersiä, joka on aika priimaa, mutta rakenne on vieläkin rapsakampi ja "tuhdimpi". Erittäin herkullinen koostumuksensa puolesta.

-Maku on "ihan kiva". Mitään mausteista aasialaiskokemusta ei kuitenkaan nimestä ja mainospuheista ("the Asian exotic taste") huolimatta kannata odottaa, vaan aika länsimaalaisen makuinen sipsi on kyseessä. Hieman sekalaisten yrttien makua voi maistaa, jos oikein yrittää, sekä suolan ja aivan älyttömän miedon chilin makua, joka tuskin erottuu. Maku on kuitenkin tasapainoinen, ja tekee mieli lisää, huolimatta siitä, ettei maku pääse mitenkään erikoisiin sfääreihin. Aika mieto siis, mutta kuitenkin tarpeeksi herkullinen. Maku on fressi, eikä mitenkään tehtaan tunkkainen. Ihan jees.

-Rapsakka koostumus nostaa aika perinteisen hyvän keskitason makuista sipsiä asteen korkeammalle. Eli kyllä tätä suositella voi! Ainoa miinus on pieni 50g paketti, johon suhteutettuna hinta on aika korkea. Sopii tyypeille jotka tykkäävät pienen herkutteluhetken lomassa napostella muutaman kourallisen sipsejä, mutta pitkää leffaa katsellessa loppuu helposti kesken jos on tapana mässäillä isommissakin määrin, tai tulee vaihtoehtoisesti kalliiksi, mikäli joutuu ostamaan neljä-viisi pussillista kerralla. Pirteän rapsakka kokonaisuus.

Voipaska antaa "Go Tan Asian Gourmet Chips Thai" -sipseille arvosanaksi:

3,5 / 5 (jos ei kallis hinta haittaa!)

Kajaanin Otanmäen tappo ja huhut - epäillyt läheisen VOK:in asukkaita

Kajaanin Otanmäessä on tapettu sunnuntain vastaisena yönä ryöstön yhteydessä suomalaismies. Uhrilta on anastettu omaisuutta. Poliisi on vahvistanut, että epäillyt ovat läheisen VOK:in asukkaita, kaksi irakilaismiestä, ja heidät on otettu kiinni epäiltynä taposta sekä ryöstöstä. Toinen epäillyistä otettiin kiinni Otanmäestä, ja toinen Kajaanin keskustasta. Rikosylikomisario Jarkko Maksniemen mukaan kiinniotot sujuivat rauhallisesti. Epäillyt olivat taannoin siirretty Kainuun Sanomien saamien tietojen mukaan Otanmäen vastaanottokeskukseen, noin viikko sitten, mutta he ovat tulleet Suomeen jo viime vuonna.

Tiedetään myös, että samana sunnuntaiyönä Otanmäessä ryöstettiin Uunimiehentiellä klo 00.00 – 04.00 välisenä aikana 1975 syntynyt otanmäkeläinen mies, jolta vietiin väkivaltaa käyttäen matkapuhelin. Tätä asiaa puolestaan tutkitaan tällä hetkellä pelkkänä "ryöstönä" (ei mainintaa pahoinpitelystä rikosnimikkeessä). On mahdollista, että tämä tapaus on kytköksissä suomalaismiehen tappoon samana yönä, ja samoihin tekijöihin.

Havainnot pyydetään ilmoittamaan Kajaanin poliisiaseman asiakaspalvelupäivystykseen numeroon 0295416520 tai vihjepuhelimeen numeroon 0295416673. Sähköpostitse havainnot voi ilmoittaa osoitteeseen tutkinta.kainuu@poliisi.fi.

Valtamedian uutisointi ja haastattelut:

Yle on jo kiirehtinyt haastattelemaan poliisitarkastaja Marko Savolaista, ja haastattelussa on heti ensimmäisenä tuotu esiin, että kyseessä on "yksittäistapaus":

-"Tässä on kyseessä yksittäistapaus. Vaikka voi tietysti todeta, että erinäköisiä rikoksia on tapahtunut julkisilla paikoilla, niin tällaista ei toista ole ollut turvapaikanhakijoihin liittyen, kertoo poliisitarkastaja Marko Savolainen Poliisihallituksesta."

-"...emme odota, että mitään tällaisia henkirikoksia alkaa sattua mittavissa määrin." 

(Yle Uutiset. Viranomaiset: Otanmäen tappoepäily yksittäistapaus. Poliisitarkastaja Marko Savolainen. http://yle.fi/uutiset/viranomaiset_otanmaen_tappoepaily_yksittaistapaus/9161376)

Olisiko kuitenkin niin, että yksikin on liikaa, ja yksi on monen alku? Monia muita väkivallantekoja on jo sattunut viimeaikoina turvapaikanhakijoiden tekeminä, jotka eivät tosin vielä tiedettävästi ole tätä ennen johtaneet ihmishengen menetykseen Suomessa.

Edellämainitun Ylen artikkelin mukaan Suomen Punaisen Ristin Oulun piirin hallintojohtaja Ari Haarasella on puolestaan seuraavaa sanottavaa tapauksesta:

-SPR on keskustellut poliisin kanssa rikosten aikaansaamista mahdollisista jälkiseuraamuksista mm. levottomuuksien muodossa. Poliisi nostaa tapauksen takia valmiuttaan, ja myös Otanmäen vastaanottokeskuksen vartiointia on lisätty. Rivien välistä siis voisi lukea, että poliisi valmistautuu suojelemaan VOK:in asukkaita ensikädessä.

-Haaranen ei voi kertoa, ovatko surmasta ja ryöstöistä epäillyt irakilaismiehet saaneet kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa. "Yksittäisten ihmisten turvapaikka-asioita ei voida kommentoida", hän muistuttaa.

Myös Haaranen on innokas heti kättelyssä tekemään, selväksi, että kyseessä on yksittäistapaus:

-"Poliisi nyt tutkii, ja katsotaan mihin päädytään. Tämä ei kerro mitään vastaanottokeskusjärjestelmästä vaan tässä on kyse erittäin valitettavasta yksittäisestä tapauksesta."

Toisessa Yle:n artikkelissa puolestaan haastatellaan Kajaanin maahanmuuttopalveluiden johtaja Asta Komulaista, joka myöskin niin ikään tuo heti kättelyssä esiin kannan siitä, että rikos on yksittäistapaus:

-"Tämä on yksittäistapaus, eikä sitä tiedä, mikä tähän on johtanut. Asiaa pitäisi käsitellä yksittäistapauksena, eli ihan samalla tavalla kuin kantasuomalaistenkin tekemiä rikoksia"

(Yle Uutiset. Taposta ja ryöstöstä epäillyt turvapaikanhakijat ovat olleet Suomessa vuoden. Asta Komulainen. http://yle.fi/uutiset/taposta_ja_ryostosta_epaillyt_turvapaikanhakijat_ovat_olleet_suomessa_vuoden/9161188)

"Tämä on yksittäistapaus", tuo lausahdus, joka tuntuu tulevan hyvin robottimaisesti jokaisen haastateltavan virkamiehen, viranhaltijan, tai SPR:n henkilökunnan suusta, aivan kuin etukäteen sovitusti; ainakin, mikäli kyse on valtamedian tekemästä haastattelusta. Itse en ymmärrä, miksi keskustelua maahanmuutosta ja turvapaikanhakijoiden aiheuttamasta turvallisuusriskistä pitää hyssytellä sulkemalla asia yhtenä laajana käsitteenä piiloon, nimeämällä kaikki heihin liittyvät negatiiviset tapahtumat "yksittäistapauksiksi" jo heti kättelyssä? Miksei näiden asioiden suhteen tarkastella sitä kokonaiskuvaa ihan avoimesti? Asioiden piilottelu ja vähätteleminen tuntuu olevan valtamediassa ja maamme johtotasolla ajan henki.

Lisäksi Yle:n kolmannessa tapaukseen liittyvässä uutisartikkelissa on (todennäköisesti harmittomasti, näin epäilen) haastateltavalta päässyt lipsahdus idioottimaiselta kuulostavan lauseen muodossa, joka on mennyt painoon asti, koska lauseen sisältö on Yle:n hyssyttelevään linjaukseen sopinut. Haastateltu Esa Kärkkäinen on luonnehtinut Yle:lle tapahtumaa "kurjaksi jutuksi" molemmille osapuolille, sekä tekijälle että henkensä menettäneelle uhrille:

- "Kurja juttu molemmin puolin, sekä tekijälle että uhrin omaisille. Eihän se mikään ilouutinen ole, Esa Kärkkäinen totesi."

(Yle Uutiset. Suru ja viha täyttivät Otanmäen kylän surmatyön jälkeen: "Vähän huolettaa". Esa Kärkkäinen. http://yle.fi/uutiset/suru_ja_viha_tayttivat_otanmaen_kylan_surmatyon_jalkeen_vahan_huolettaa/9161316).

Millä tavoin tämä on kurja juttu tekijälle, että hän on mennyt tappamaan suomalaismiehen? Hups, sattuipa nyt ikävästi irakilaismiehelle, kun pääsi "vahinko", toivottavasti ei vallan joudu suuresti teostaan maksamaan. Luulen että Kärkkäinen ei ole tarkoittanut sanoa asiaa ihan tuolla tavalla, mutta Yle on kuitenkin semmoisenaan mennyt julkaisemaan hänen lausuntonsa. Haastattelulla on puolestaan maalattu haastatteluun semmoinen kuva, jossa epäillylle tappajalle annetaan jo tässä vaiheessa sympatiaa, että sattuipa nyt kurja juttu kun meni ja tappoi ihmisen. Yle:llä voisi olla miettimisen paikka siinä, mimmoisia kommentteja haastattelussa päästetään läpi julkaisuun asti.

Niinikään samassa artikkelissa haastateltu paikallinen huoltoasemamyyjä Ersika Karjalainen kertoi, että tunsi miehen eikä tämä olisi tehnyt pahaa kärpäsellekään:

- "Kyllä se tuli yllätyksenä. Varsinkin kun tunsi henkilön, joka ei tee pahaa tyyliin kärpäsellekään, ja juuri hänen kimppuun käytiin."

Tapaukseen liittyvät huhut:

Tapaukseen liittyy jo paljon netissä pyörineitä huhuja. Kovin monesti kuitenkin huhut ovat osuneet ainakin lähelle totuutta internetin ihmeellisessä maailmassa, joten tässä spekulaatioista silmiinpistävimmät:

-MV-Lehden mukaan uhri olisi 52-vuotias Arto M. (jätetään koko nimi tässä julkaisussa tarkoituksella pois).

-Epäilty tappaja (toinen miehistä) olisi huitonut puukolla toista maahanmuuttajaa Raahen vastaanottokeskuksessa, josta syystä olisi siirretty Kajaanin Otanmäen VOK:iin (aivan kuin tästä menettelystä olisi jotain apua). Tämä selittäisi tapahtumia Kainuun Sanomien maininnan osalta siitä, että ainakin itse epäilty tappaja olisi saapunut Otanmäen VOK:iin vasta viikko sitten, mutta olisi oleillut Suomessa kuitenkin jo viime vuoden puolelta lähtien. Jos tämä on totta, niin on ollut tiedossa, että miehellä väkivaltaisia taipumuksia, ja että mies on vaarallinen.

-"Kuksasta" (baari) olisi heitetty maahanmuuttajataustaisia ulos (syy ei tiedossa; yleensä ihmisiä ei kuitenkaan panna pihalle ilman syytä), ja homma olisi eskaloitunut siitä sittemmin ulkona

-Baarihuhun mukaan irakilaismiehet olisivat "uhonneet" baarissa, lentäneet pihalle, ja tämän jälkeen jääneet "norkoilemaan" nurkille pummaamaan tupakkaa ja "vittuilemaan" ohikulkijoille, josta olisi syntynyt lopulta rähinä.

-Myös "arabityylisestä teloituksesta" on huhua liikkeellä; jokainen voi sitten itse päätellä mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Kannattaa kuitenkin tässä vaiheessa suhtautua huhuun hyvin varauksella. Siitä voi kuitenkin olla varma, että mikäli tämä on ollut tekotapa, niin se koitetaan pimittää viimeiseen asti.

-Toinen huhu toisaalta kertoo, että tappo olisi tapahtunut ampuma-aseella (ihmetyttää tosin, mistä VOK:ilaiset olisivat saaneet semmoisen käsiinsä; mutta ei lie mahdotonta), ja että toinen ryöstetty olisi pahoinpidelty sairaalakuntoon.

Huhut ovat peräisin sosiaalisesta mediasta, osa anonyymeiltä nimimerkeiltä, ja osa omalla nimellä, pääosin mm. Ylilaudalta sekä MV-Lehden kommenttiosioista. Huhuihin kannattaa suhtautua varauksella.

Kevyet mullat uhrille. Tässä itse kukin toivoisi, että "yksittäistapausten" aika ei olisi nyt alkamassa. Rötösten tekijät pitäisi olla mahdolista palauttaa pikaisimmalla maitojunalla takaisin lähtömaahansa kuulemaan tuomionsa, vaan tämäpä ei niin vain onnistu - valitettavasti.