sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Turvallisen hyvinvointivaltion alasajo by Hallitus

Hallitus ajaa parhaillaan Suomea turvallisena hyvinvointivaltiona alas. Sivistysmaan ja hyvinvointivaltion yksiä tukipilareita on ollut se, että yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta, jotta kaikille voidaan turvata ainakin se vähäisin ihmisarvoinen, itsenäinen elämä.

Työttömien pitäminen työttöminä on nykyisin tuottavaa bisnestä. Kahden tason työmarkkinat, toisille oikeus työsopimukseen ja palkkaan, toiset loppuelämäksi tekemään töitä ilman alakohtaisen TES:in minimiehtoja ja -etuja tai oikeutta työsopimukseen ja palkkaan, vastikkeellisuuden nimissä "syrjäytymisen ehkäisemisen" tekosyyllä.

"Hei, me tienataan tällä!"

Hallitus, yrittäjät, osakkeenomistajat, ja työttömistä hyötyvät eri konsulttifirmat, sekä heidän nahoistaan palkkansa repivät sosiaaliohjaajat, ja muut virkaloiset, ylistävät vuorotellen osallistavaa työttömyysturvan mallia, jonka avulla ikään kuin hyvän tahdon eleenä "saadaan työtön pois sohvalta syrjäytymästä". Työsopimuksen alaistesta palkkatyöstä ja näiden työpaikkojen luomisesta ei puhu heistä enää kukaan - "työstä" kyllä kuulee mainittavan, mutta se ei heidän suustaan palkkatyötä ole tarkoittanut enää vuosiin.

Hallitus on näköjään kasaamassa loputonta kasaa keppejä työttömille, porkkanat on syöty itse jo ajat sitten. Uusista, suunnitteilla olevista hallituksen tiukennuksista ja leikkauksista viimesijaiseen sosiaali- ja työttömyysturvaan uutisoidaan jatkuvalla syötyöllä, uutinen toisensa jälkeen, lausunto toisensa jälkeen; samaan aikaan, kun edellisiä tiukennuksia kirjataan jo lakiin valmiina käyttöön otettavaksi.

Tämä hallitus ei muuta teekkään kuin lakipykälä toisensa jälkeen tiukentaa sosiaali- ja työttömyysturvan ehtoja ja leikkaa näitä etuuksia, sekä lisää turhaa juoksuttamista, jolla ei ole mitään tekoa palkkatöihin työllistymisen kanssa. Sen vastapainona yhtäkään helpotusta tai parannusta näihin tukiin ei tule, pelkkää keppiä.

Hallitus aikoo jatkaa pelkän työttömien kepityksensä linjaa näköjään niin kauan kuin hallituskausi kestää - aikomalla ajaa sisään niin monta heikennystä lakiin kirjattavaksi, sekä sosiaali- että työttömyysturvaan, kuin mihin hallituskauden aika riittää.

Ainoa mistä voidaan olla edes jossain määrin toiveikkaita, on se, että hallituskausi ei ole ikuinen, mutta pelkona on, että samat idiootit äänestetään uudelleen hallitukseen, ja sama meininki jatkuu toisenkin hallituskauden, tai ainakin niin kauan, kunnes pelkkä kepitys menee överiksi ja muutosta tulee jotain kautta... ehkäpä sitten joidenkin vaalien, sitten joskus.

Jos palkkatöitä ei ole, niiden luomista ja syntyä pitää tukea, vaikkapa sitten valtion rahallisella tuella, ja siten, että siitä tukirahasta valuu semmoinen osa myös itse työllistettävän työtömän taskuun, jotta alakohtaisen TES:in minimipalkka palkattavan työttömän kohdalla tulee täyteen, ja se työ teetetään työsopimuksen alaisena palkkatyönä. Tuki ei saa siis valua pelkille konsulteille, virkailijoille, sekä työllistävälle yritykselle/yhdistykselle, mihin se liian usein nykyisin jotain kautta valuu, kun taas työtön jää palkatta mm. kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun myötä - tulevaisuudessa osallistavan mallin myötä, mikäli se menee läpi.

Kaikilla töihin (nyt puhutaan työsopimuksen alaisista palkkatöistä, muita töitä ei saa missään nimessä teettää palkatta ja pakolla) menevillä pitää olla samat alakohtaisen TES:in mukaiset minimioikeudet ja -etuudet. Noudatettavan alakohtaisen TES:in sisältö on sovittu aina alakohtaisesti eri osapuolten välillä, ja se on ehdoton minimi kaikille alan töitä tekeville. Muuhun ei pidä suostua.

Ei yhden ihmisryhmän (työttömien, pitkäaikais- tai uusi) etuja, palkkaa, ja oikeuksia voida polkea alle TES-minimin ja muiden työntekijän oikeuksiin liittyvien lakien, kiertämällä se jollain vilunkipelillä teettämällä työtä työsopimuksettomana toimintana, ja katsoa, että ikäänkuin yksi ryhmä "työllistetään" alle jo säädettyjen alakohtaisten MINIMIehtojen, jos on kerran elämässään jäänyt ilman työpaikkaa, verrattaen niihin, jotka ovat työelämään ehtineet ja ovat siellä vielä toistaiseksi pysyneet.

Tämä meno on saatava loppumaan, ja juuri siksi hallituksen kärkihanke, tuo osallistava työttömyysturva, on saatava kaadettua ja sen tulo estettävä. Sen vaikutukset eivät koske pelkästään tämän hetken työttömiä, vain myös tämän hetken työsopimuksen alaisesti töissä käyviä duunareita, jotka ehkä joskus tulevaisuudessa joutuvat nykyisen työnsä lopettamaan. Tällöin heitäkin tullaan osallistamaan kovalla kädellä, palkatta ja tukien saamisen edellytyksenä. Ehkä jopa siten, että heidät irtisanotaan jollain tekosyyllä, ja korvaajaksi tulee osallistettava työtön, ilman työsopimusta ja palkkaa - TES:in minimiehdot kiertäen. Seuraavaksi onkin sitten heidän oma vuoronsa saada komennus.

Joku konsulttifirma, työhönvalmentaja, sosiaalivalmentaja, yrittäjä - oikeastaan jokainen muu taho, joka osallistettavan työttömän kanssa tilanteessa asioi, sujauttaa setelin jos toisenkin palkkaa lompakkoonsa tämän "osallistamisen toimenpiteessä" tehdyn palkkatyönsä turvin. Työtön pääsee palkattomasti osallistettavaksi ehkäisemään syrjäytymistään, kun taas jokainen muu taho varastaa osansa hänelle kuuluvasta palkasta omaan lompakkoonsa, työhönvalmentajasta ja sosiaalivirkailijasta lähtien.

Tajutkaa duunarit, että edellämainitussa esimerkkitilanteessa se kärsijä ei ole vain se osallistettava työtön, joka ei saa työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa tästä työstä, jota hän osallistettavana tekee; se kärsijä olet myös sinä, pian entinen työntekijä, jonka työpanos palkattomalla työttömällä korvataan, osallistavan työttömyysturvan nojalla. Kohta sinäkin saat työttömäksi jäätyäsi tosin apua "syrjäytymisen ehkäisemiseen"! Tämän myötä tosin voitkin sanoa hyvästit palkkatyölle ja oikeudellesi työsopimukseen, mikäli hallitus saa ajettua osallistavan työttömyysturvan läpi. Kun se on ajettu, voidaankin samalla ajaa osallisuus osaksi sosiaaliturvaakin.

Mikä muu hallitus on koko vaalikautensa keskittynyt pelkästään köyhien ja/sekä työttömien etuuksien ja viimesijaisen turvan heikentämiseen? Tällä hallituksella ei näytä muuta uutisoitavaa olevankaan, sillä joka uutisoinnissa, aina kun on jossain riihessä tehty päätöksiä tai suunnitelmia, työttömyys- ja sosiaaliturvan uudet kiristykset ovat se ykkösjuttu.

Mistä muusta "uudistuksista" hallitus on puhunut? Ei juuri mistään, ainakaan yhtä aktiivisesti.

Loppuisipa tämä painajaismainen hallituskausi jo, ennenkuin nykyinen hallitus ehtii "mullistamaan" koko työttömyys- ja sosiaaliturvan ajamalla sen täysin polvilleen - osallistaminen ja vastikkeellisuus tulee koskemaan lopulta myös kaikkia rividuunareita, jotka ovat nytkin palkkatyössä, vielä toistaiseksi työsopimuksella ja palkalla...

Kyseinen malli on myösin vaarallinen siksi, että kun luodaan uusi "köyhälistö" jolla ei enää ole oikeuksia esimerkiksi työsopimukseen alakohtaisen TES:in mukaisesti, eikä oikeutta palkkaan. On vain köyhyysrajan alittava työttömyysturva/sosiaaliturva, sekä velvollisuus osallistua palkattomaan työhön, työttömien päiväholhoustoimintaan, kunhan "teetetään väkisin jotain". Niille lopuille joille ei riitä osallistavaa työtä, voidaan "tarjota" tukien menettämisen uhalla paikallisen yhdistyksen tiloissa neljänä päivänä viikossa niitä tuttuja, mielenterveyttä edistäviä, sekä syrjäytymistä ehkäiseviä "pupuleikkejä". Hyvänä kakkosena makaronien liimailu kertakäyttölautasiin. Kaikki osallistavan vaihtoehdot, oli se sitten palkatonta työsopimuksetonta työtä tai päätöntä päiväkerhotoimintaa, ovat työttömälle huonoja. Työttömyyttä näillä ei korjata.

Jossain vaiheessa, kun näitä osallistettavia köyhiä luodaan tarpeeksi ja kansa jaetaan kahtia kahden tason työmarkkinat luomalla, muuttuu maammekin turvattomammaksi elää - ihan katutasolla. Ei ole maan turvallisuuden kannalta yhtään hyvä asia kasvattaa tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä, tai luoda yhtä uutta köyhien ihmisryhmää, joilla ei enää ole normaalin työntekijän minimietuja sekä oikeutta palkkaan. Köyhyyden kasvattaminen, tuloerojen lisääminen, ja samalla pelkkien köyhimpien velvollisuuksien lisääminen tulee luomaan vaan lisää ahdistusta ja mielenterveysongelmien räjähdysmäistä kasvua, ja tämän kautta rikollisuuskin tulee lisääntymään.

Vielä kun tähän soppaan lisätään mausteiksi mm. osaltaan huonosti valvottu maahanmuutto, suurmoskeijahanke, ja muuta pientä mukavaa, niin kattilassa on melkoisen hyvä soppa tekeytymässä.

Tätä ei varmasti kukaan edes kohtuullisesti tienaava työläinen tai yrittäjä halua. Ainoat, jotka tämän kaiken sallivat, ovat ne, joilla on tarvittaessa varaa pakata tavaransa ja muuttaa halutessaan Bahamalle vaikka siltä istumalta. Toisin sanoen ne, joiden loppuelämä on rahallisesti turvattu, huolimatta siitä, mitä kotimaalle ("in worst case -scenario") käy. He, jotka ovat maan tilanteesta välinpitämättömiä, ja joilla on varallisuutta loppuelämäkseen, ovat niitä, jotka ovat vaarallisimpia ihmisiä tässä maassa, ja heistä moni on tässä maassa vaikutusvaltaisessa asemassa.

Se, jos joku, on pelottava ajatus.

Osallistava työttömyysturva ei saa mennä lävitse. Se on suurin tulevaisuuden uhka koko työntekijäosapuolelle ja työntekijöiden oikeuksille kohtuulliseen palkkaan. Sen sijaan, alkuperäisellä idealla varustettu perustulo aka kansalaispalkka, joka on hyvin nykyiseen työelämään ja mm. vaihtelevan mittaisiin työpätkiin mukautuva, olisi asialliasta ottaa uudelleen pöydälle käsittelyyn.

torstai 20. huhtikuuta 2017

Pirkanmaalla 1500 lakkoon vuorokaudeksi vastalauseena hallituksen leikkauspolitiikalle, Yle jätti uutisoimatta tärkeän osan sanomasta

Illalla kymmeneltä Pirkanmaalla alkaa vuorokauden kestävä lakko, johon osallistuu 1500 henkilöä. Lakkoon osallistuu Metalliliiton ja Teollisuusalojen ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä, ja se koskee 16:sta työpaikkaa.

Ilmaus kohdistuu Suomen hallituksen harrastamaa politiikkaa vastaan, koskien työntekijöiden oikeuksien huonontamista ja leikkauksia jotka laskevat työssäkäyvien elintasoa, sekä myöskin työttömillä teetettävää palkattoman työn (aka "orjatyön") käyttöä vastaan, koska sillä korvataan palkallista työtä lain sallimissa rajoissa, kuin myös vastoin lakiakin (mm. kuntouttavassa työtoiminnassa). Etenkin "työttömyysturvan aktiivimallin" ollen kehitteillä, pelko palkattoman työvoiman käytön lisäämisestä kasvaa koko ajan:

"- Kyse on maan hallituksen harrastamasta työntekijöiden elintason alentamisen politiikasta samaan aikaan, kun osinkojuhlat jatkuvat pörssissä. Esimerkiksi kaavailtu työttömyysturvan aktiivimalli on vain savuverho, jonka perimmäinen tarkoitus on toteuttaa työttömyysturvaan lisäleikkauksia. Haluamme lähettää viestin hallitukselle, että tämä ei käy", kertoo Tampereen Metallityöväen Ammattiosaston puheenjohtaja Antti Salonen
(Ammattiosastot osoittavat mieltään Sipilän hallituksen politiikkaa vastaan. Metalliliitto. Linkki artikkeliin.).


Monet valtamediat, kuten MTV sekä verkkolehti Kaleva, ovat tämän lakon tarkoituksesta uutisoineet aikalailla pääpiirteittäin. Asiasta kertoi myös Yle, hieman eri sävyyn, ja tuttuun tapaansa sensuroiden osan koko totuutta. Yle:n uutisessa annettiin ymmärtää lakon olevan tasapuolisesti EK:ta sekä hallitusta vastustava, vaikka se on nimenomaan hallitusta vastaan suunnattu.

Lisäksi Yle jätti KOKONAAN uutisessa mainitsematta sen keskeisen asian, että lakko on suunnattu myös työttömyysturvan kehitteillä olevaa aktiivimallia vastaan, eli työttömien oikeuksien ja työttömyyturvan heikennyksiä vastaan, koska nk. työttömyysturvan aktiivimallissa työttömillä teetettäisi jatkossa entistä enemmän palkatonta työsopimuksetonta työtä rahallisen sanktion uhalla työttömyysturvaan (joka myöskin vaikuttaa suoranaisesti sosiaaliturvaan karenssin aikana); korvattaisi siis toisin sanoen sitä työtä, mistä on normaalisti maksettu palkkaa ja solmittu työsopimus, palkattomana, työllistymistä edistävänä toimenpiteenä, tai aktivoivana toimintana, tai palkattomana työharjoitteluna.

Tämä olisi suoraa alakohtaisten työehtosopimusten räikeää kiertämistä, jossa TES:in mukaiset viimesijaisimmat työntekijän minimietuudet, -oikeudet ja -palkka alitettaisiin härskisti. Tätä tapahtuu jo nykyiselläänkin, mutta nyt sen määrää halutaan lisätä kiristettyjen työttömyysturvan sanktioiden uhalla entisestään nk. aktiivimallin kautta. Tämä huolimatta siitä, että hallitus on jo hallituskautensa aikanakin tähän mennessä ehtinyt kiristämään työttömyysturvan ehtoja tuntuvasti.

Yle ei tähän työttömyysturvan leikkausten vastustamiseen lakosta uutisoidessaan viitannut millään tapaa (mikä yllätys!), vaan jätti sen osan Salosen lausunnon siteerauksestaan kokonaan huomioimatta, tai toisinsanoen sensuroi sen, vaikka muut valtamediat jotka asioista uutisoivat, kuten MTV ja verkkolehti Kaleva, uutisoivat rehdisti kertomalla lakon tarkoitusperistä sen kaiken oleellisen. Tämäkin tapa uutisoida lakosta jälleen kerran kertoo omaa tarinaansa siitä, miten puolueellinen media Yle on. Tämä tosin tuskin tuli kenellekään yllätyksenä.

Harmillisena puolena ajatellen yleisesti Yle:n uutisoinnin tapaa ja toimintaa, voitaneen mainita mm. sen merkitys tuleviin eduskuntavaaleihin. Yle on edelleen se media, jota monet vanhat ihmiset pitävät sinä puolueettomana ja luotettavana mediana, joka ajaa kaikkien suomalaisten asiaa tasapuolisesti. He, useat vanhukset, ovat se sukupolvi, joista useat eivät koskaan tule koskaan pääsemään sisään internetin maailmaan, koska he ovat kasvaneet radion, lehtien, ja television aikakaudella, ja haluavat edelleen seurata uutisia sen tutun ja turvallisen tavan ja kanavan mukaan. He eivät halua välttämättä opetella uutta ja erilaista tapaa seurata uutisia. Kukapa tätä moittisi?

Yle puolestaan on menettänyt monien silmissä kasvonsa tasapuolisena ja luotettavana, suomalaisten asiaa tasapuolisesti ajavana mediana, jo kauan sitten.

Vanhuksia en siis missään nimessä moiti, mutta Yle:n puolueettomuus ja propaganda mm. uutisoidessa työttömien laiskuudesta, ja aktivoinnin tarpeesta ja pakkoholhouksesta, sekä niiden hyödyllisuudesta nykyisessä muodossaan (mm. kuntouttava työtoiminta), voidaan puolestaan kyseenalaistaa ihan suoralta kädeltä.

Yle:n uutisoinnissa mm. tämän lakon tarkoitusperä kokonaisuudessaan "ei ylittänyt uutiskynnystä" (*köh*, *köh*, tai sensuroitiin), mutta vastaavasti seuraava uutinen (täyttä propagandaa mielestäni) koskien työttömyyttä on ylittänyt uutiskynnyksen heittämällä:

Juuso, 19, ei halua tehdä mitään
http://yle.fi/uutiset/3-9528608
(Voisi yhtä hyvin olla ala-asteen nelosluokalla jonkun lapsen kirjoittama fiktiivinen tarina, jota ei äidinkieli hirveästi kiinnostunut, ja otti jutullaan arvosanan 6½ ilman papukaijamerkkiä. Julkaistu aprillipäivänä, ilman viittausta aprillipilaan. Sen verran huono juttu ilman yhtäkään todistetta että henkilö olisi tosi, että liekö tarkoituksenmukaisesti julkaisu varmuuden vuoksi kyseisenä päivänä, jotta mikäli asiasta nousee liian suuri paskamyrky, voidaan jälkikäteen huutaa "aprillia!". Mauton aprillipilahan tuo olisi ollut, mutta vielä mauttomampi se on tuollaisenaan)

Siteeraus artikkelista: "– Lähes päivittäin saan kuulla, että minun pitäisi hakea opiskelemaan tai mennä töihin tai johonkin. En kuitenkaan halua tehdä mitään, haluan olla rauhassa. Haluan tehdä mitä haluan. En halua hakea mihinkään. Keskittyisivät muutkin omaan elämäänsä, eivätkä minun."

Suurin osa niin pitkäaikaisista kun lyhempiaikaisistakin työttömistä ei halua työllistymistä "edistäviin", palkattomiin toimenpiteisiin - he haluavat palkkatöihin ja eroon köyhyyden aiheuttamasta "taloudellisesta syrjäytymisestä" (sosiaalisesti syrjäytynyt on aniharva). Vain marginaalisen pieni osa ei halua palkkatöihin, ja vielä pienempi osa toitottaa siitä avoimesti edes tutuilleen.

Työttömät ovat vainottuja tässä maassa, eikä vähiten valtamedian puolelta. Miksi ihmeessä kukaan lähtisi kertomaan tuommoista maan suurimmalle valtamedialle, vaikka sattuisi olemaan yksi niistä harvoista jotka ovat tuota mieltä oikeasti? Ja vieläpä sille medialle, joka jatkuvasti arvostelee työttömiä kovin sanoin. Pelko ja paine siitä että joku tunnistaisi olisi kova, varmasti jopa huolimatta siitä, että käytännössä artikkelista olisi mahdotonta tunnistaa henkilöä - siis jos jutun taustalla olisi aito henkilö. Yle on löytänyt juttuunsa semmoisen henkilön, joka sanoo sataprosenttisesti ne asiat oikein siten, millaisen kuvan Yle haluaa työttömistä maalata kohdeyleisölleen. Ainut ongelma on, ettei Yle:llä uskoisi olevan kovin haastatteluhaluista joukkoa henkilöistä, jotka ovat työnhausta tuota mieltä kun jutussa kerrotaan. Voisi jopa kuvitella, että artikkelin henkilö puhuu suoraan "Yle:n suulla". Voisi jopa väittää, että semmoinen henkilö on helpoin löytää keksimällä fiktiivinen henkilö joka sopii omiin tarkoitusperiin. Mielestäni tarina vaikuttaa täysin fiktiolta ja huonolta pilalta Yle:n puolelta. Minulla ei ole tästä todisteita, mutta toisaalta Yle:kään ei jutussaan esitä ainuttakaan todistetta siitä että henkilö olisi tosi.

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Kuka on syyllinen KELA:n toimeentulotukisotkuun?

Suomessa KELA:n perustoimeentulotuki on ollut täysin sotkussa sen jälkeen, kun tuen käsittely ja maksamisen siirrettiin kunnilta KELA:an vuoden 2017 alussa. Tällöin KELA:n pääjohtaja myös vaihtui, ja puikkoihin astui Elli Aaltonen.

Tuet ovat viivästyneet, tuen korvauspiiriin kuuluvia laskuja on jäänyt käsittelemättä, osa mennyt perintään, KELA on arvioinut joidenkin hakijoiden reseptilääkkeiden tarpeen uudelleen yli määränneen lääkärin arvion, ja evännyt lääkkeisiin tuen. Ruuhka on räjähtänyt käsiin, ja käsittelyjonossa olevien hakemusten käsittelyaika on moninkertainen verrattuna lakisääteiseen, eli seitsemään arkipäivään.

Yleensä kun joku asia menee näin pahasti vituiksi, vaaditaan niin sanotusti "päitä vadille" ja kysytään, kenen vika tämä oli? KELA-siirtoa oli monta vuotta aikaa valmistella, ja suurin moka on niinkin yksinkertainen, kuin se, että KELA:n luultiin selviävän puolet pienemmällä henkilöstömäärällä hakemuksien käsittelystä, kuin kunnilla oli käsittelijöitä toimeentulotukea varten. Kysymys kuuluu: ketkä luulivat, ja ketkä päätöksen henkilöstömäärästä tekivät?

Tähän mennessä ketään ei ole asetettu vastuuseen, ruuhkaa ei ole saatu puretuksi, ja tuki on täysin kaaoksessa niin perustoimeentulotukihakemusten käsittelyssä, kuin siihen kuuluvien erillisten laskujenkin käsittelyssä. Laskut eivät ole erikseen kunnilta harkinnanvaraisena toimeentulotukena anottavia, mikäli ne ovat laskuja, jotka on erikseen lueteltu laissa toimeentulotuesta korvattavaksi osana perustoimeentulotukea (7 b § (26.6.2015/815) Muut perusmenot), ja kuuluvat näin KELA:n käsiteltäväksi osana perustoimeentulotukea (näitä ovat mm. sähkölasku, vesilasku, julkisen terv. huollon laskut, reseptilääkelaskut).

Voi olla, ettei ketään saada tästä sopasta edesvastuuseen, ja ainoat taloudellisesti kärsivät ovat lakisääteisiä viimesijaisia etuuksiaan hakevat perustoimeentulotuen hakijat, he, jotka eivätkä voi kuin seurata sivusta kuinka KELA ei noudata lakia, ja kuinka asiasta vastuussa olevat eivät tee asialle mitään.

Elli Aaltonen tullaan puolestaan tätä menoa muistamaan vuoden 2017 jälkeen toimeentulotukikatastrofin ja orjuutuksen perikuvana ja symbolina, riippumatta siitä, kuinka suuri tai pieni osa tästä KELA-sopasta on suoraan hänen syytään. Hänen kannaltaan asiaa eivät ainakaan auta yhtään hänen viime vuoden lopulla antamansa lausunnot vastikkeettoman viimesijaisen sosiaaliturvan lakkauttamisesta sellaisenaan. Tämän kaltaisilla lausunnoilla yhdistettynä katastrofaalisen epäonnistuneeseen toimeentulotuen siirtoon KELA:an, ei monelle positiivista kuvaa henkilöstä jää:

-”15 miljardia sosiaaliturvaan on liikaa. Nyt meillä on etuutta, etuutta, etuutta, etuutta, ja niiden välissä loukkuja, loukkuja, loukkuja, loukkuja. Miten saamme kannustinloukut pois? Ja miksi ylipäätään ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta? Voisiko vaihtoehto olla, että maksaisimmekin osallisuudesta?” 
(Suomen Kuvalehti. Kelan uusi pääjohtaja: ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?”. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/han/kelan-uusi-paajohtaja-yllapidamme-jarjestelmaa-maksaa-ihmiselle-olemisesta)

"Osallisuudesta maksamiselle" on toinenkin nimi: "orjatyö". Työtä, jota tehdään pakon edessä ilman palkkaa, tai sitten pitää olla jossain määrätyssä paikassa paikalla tietty tuntimäärä, vaikka täyttämässä päivät pitkät ristisanoja kunnan Ry:n pajalla (terveiden ja sekopäiden sekaryhmässä), kuntouttavan työtoiminnan jakso toisensa jälkeen, vuodesta toiseen, ja keskustella välissä psykiatrin tms. holhoojan kanssa. Määrääminen johonkin homeluukkuun istumaan 4-8 tunniksi per päivä pakon edessä, ilman järkevää tekemistä, eritoten ilman sellaista tekemistä, jolla olisi mitään tekoa itse työelämään pääsemisen kanssa, on lamaannuttava ja syrjäyttävä kokemus. Ajan voisi käyttää hyödyllisemminkin, jos palkkatyötä ei ole, kuin olemalla "osallistettavissa": kehittämällä omaehtoisesti itseään, opiskelemalla vaikka uutta kieltä, tai vaikka harrastamassa liikuntaa, esimerkiksi salilla.

Ja eikö syrjäytymistä voi ehkäistä itsekin lähtemällä ihmisten ilmoille, ilman, että jonkun kunnasta pitää määrätä toimeentulotukiasiakkaan saapuvaksi kunnan Ry:n homepajalle "ihmisten ilmoille"? Tällainen pakko-"osallistaminen", jos joku, on omaa motivaatiota tuhoavaa semmoiselle ihmiselle, joka on tottunut itsenäisesti tekemään ja toimimaan, eikä vain tuijottamaan kattoa ja toivomaan, että "joku keksisi hänelle tekemistä". Velvollisuus "osallisuuteen" sosiaaliturvan etuuksissa on siis käytännössä joko pakkotyötä palkatta tai pakko-oleilua määrätyssä toimipisteessä, minimi-sosiaaliturvalla, ilman työsopimusta ja sen etuja.

Osallistavalla sosiaaliturvalla voidaan ovelasti kiertää kaikki ne minimi-edut ja oikeudet, mitkä alakohtaisiin työehtosopimuksiin ollaan vuosien varrella työntekijä- ja työnantajapuolten välillä saatu kompromisseina sovittua, koska osallistava toiminta ei ole työtä eikä työsuhteen alaista. Jos se on esim. kuntouttavaa työtoimintaa, ei sillä saa korvata semmoista työtä josta tavanomaisesti maksettaisi palkkaa, mutta kuntien yhdistykset rikkovat kuitenkin jatkuvasti tässäkin lakia ja teettävät töitä yrityksille alihankintana. Mm. renkaanvaihtoa, maalaustöitä, puutarhatöitä, remontointia, siivousta; semmoista työtä, josta pitäisi ehdottomasti maksaa oikeaa palkkaa työsopimuksen alaisesti.

Koska Elli Aaltonen tukee osallistavaa sosiaaliturvaa, tukee hän siis toisinsanoen työehtosopimusten täyttä torppaamista, ja haluaa poistaa oikeuden työsopimukseen, sekä muut työntekijöiden oikeudet; ainakin niiltä, jotka ovat kerran työttömiksi pudonneet. Palkkaa ei tarvitse maksaa, kunhan on osallisena jossain toiminnassa, tai täyttää vaikka terveiden ja sekavien sekaryhmässä 4 tuntia viikossa ristikoita, "PERKELE!". Tällä toiminnalla "syrjäytyminenkin ehkäistään" ja työttömän työllistymisen edellytyksiä, yhdessä psykiatrien ja muiden yksityiselämän holhoajien kanssa, parannetaan roimasti!

Tosiasiassa, työttömän "osallistamisessa" ja "kuntoutuksessa" kaikki muut yhteistyötahot ansaitsevat esimerkiksi koko kuntouttavan työtoiminnan jaksolta hyvää tuntiliksaa työsopimuksella sen kustannuksella, että työtön pysyy kuntoutumassa työttömyydestään, TYÖTTÖMÄNÄ!

Esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa edellisen jakson päätyttyä voidaankin jo alkaa tehtailemaan uutta kuntouttavan jaksoa, koska "syrjäytymisen ehkäiseminen" sekä "työllistymisen edellytyksien parantaminen" on loputon prosessi, jonka avulla ei koskaan voi suoraan päästä palkkatöihin, mutta joka jokaisella jaksolla vuodesta toiseen parantaa työllistymisen edellytyksiä ja ehkäisee syrjäytymistä. Näin pannaan kissa jahtaamaan karenssin uhalla omaa häntäänsä.

En ymmärrä ollenkaan tämmöistä ajattelua, että työttömille pitäisi pakon edessä "tarjota" erinäistä "osallistavaa" ja "kuntouttavaa" puuhaa, joista osalla ei ole (ristisanojen täyttely ennaltamäärätyt tunnit päivässä) mitään tekemistä työllistymisen kanssa, kun taas toisella osalla teetetään palkatta työtä, josta tavanomaisesti pitäisi maksaa palkkaa (lainvastaista), kuntouttamisen verukkeella.

Palkattoman työn teettäminen palkallisen työn korvaajana laittomasti pitäisi lopettaa. Jos työtön on pääsee töihin, hänen ei pitäisi olla enää työtön, vaan saada palkkaa laaditun työsopimuksen mukaisesti; eikä hänen pitäisi myöskään olla "toimenpiteessä", nk. "harmaalla alueella", jossa hän tekee töitä ilman että on töissä, tai työttömänä työnhakijana, ja saa tästä korvaukseksi tukia, ei palkkaa.

Kaikki osallistava ja kuntouttava hömppä pitäisi lakkauttaa kokonaan, ja niihin käytetyt varat kohdistaa suoraan palkkatyöpaikkojen luomiseen. Sanon nimenomaan PALKKAtyön, sillä poliitikon "työ" ei enää pitkään aikaan ole tarkoittanut palkkatyötä, vaan suurimmaksi osaksi osallistavaa toimintaa ja palkattomia toimenpiteitä, joita on nykyisin poliittisesti korrektia kutsua "töiksi". Minä olen sitä mieltä, että jos on töissä, on työsopimus ja palkka, eikä enää ole työtön.

Kiitos KELA! Kiitos Elli! Kiitos Hallitus!

Suomessa hätätila KELA:n perustoimeentulotukiongelman takia

MAASSA PITÄISI TÄLLÄ HETKELLÄ OLLA HÄTÄTILA, SILLÄ VASTOIN RUOAN JA KATON PÄÄN PÄÄLLE TURVAAVAN VIIMESIJAISEN PERUSTOIMEENTULOTUEN LAKISÄÄTEISTÄ OIKEUTTA, KYMMENIÄ JA EDELLEEN KYMMENIÄTUHANSIA SUOMALAISIA ON TÄLLÄ HETKELLÄ ILMAN RAHAA VUOKRAAN TAI RUOKAAN, KOSKA KELA EI KÄSITTELE HEIDÄN HAKEMUKSIAAN LAKISÄÄTEISESSÄ AJASSA (SEITSEMÄN ARKIPÄIVÄÄ; SAMA MYÖHEMMIN TOIMITETUILLE LIITTEILLE MM. SÄHKÖLASKU, JULK.TH.KULU), VAAN SE YLITTYY MONINKERTAISESTI!



Näyttää kuitenkin siltä että hallitusta, KELA:n johtoa, sekä mediaa ei kiinnosta paskaakaan työttömien ahdinko, vaan nyt rikotaan viimesijaisia etuuksia turvaavaa perustoimeentulotuen lakia rajusti. Tällä hetkellä lailla pyyhitään kirjaimellisesti persettä.

Voisi siis sanoa, että sivistysvaltio on tuhottu, sillä sivistysvaltiossa noudatetaan lakia, ja sivistysvaltiossa pidetään oman maan köyhimmistä sekä sairaimmista huolta, eikä ihmisiä jätetä ilman ruokaa tai kattoa pään päällä (vrt. vuokranmaksu).

On suorastaan pelottavaa, että yhtä lakia voidaan olla noudattamatta näin laajassa mittakaavassa, valtion virkamiesten puolelta. Jos yhtä, niin miksei kohta toistakin? Onko Suomessa enää lakipykälillä mitään väliä? Turvaavatko lait yksilön oikeutta enää ollenkaan, vai voiko valtio ja virkamieskoneisto jyrätä niiden yli halutessaan, vain koska "me oltiin tehty silein etä tyhmästi ei noudatetu lakia"? KELA-sopan myötä näyttäisi siltä.

Tilanne on lainvastainen, ja hankala toimeentulotukiasiakkaille. ja toimia sietämättömän tilanteen korjaamiseksi ei näy, ei kuulu, eikä luvata.

Ratkaisu ongelmaan olisi yksinkertainen. Palkatkaa reilusti lisää henkilökuntaa käsittelemään KELA:n perustoimeentulotukea. Kunnilla oli yhteensä tuplasti se määrä käsittelijöitä, kuin millä KELA yritti aloittaa tuen käsittelyn sen siirtyessä 2017 alussa KELA:an. Korjauksena koitetaan palkata muutama hassu lisää (edelleen vähemmän, kuin kunnilla oli).

Ketä voidaan syyttää näin typerästä toiminnasta? Kuka idiootti luuli, että jos 2+2 = 4, niin sama summa voidaan saada jatkossa 1+1:dellä? Hallituksen ja KELA:n johtoon on valikoituneet näköjään varsinaiset matematiikka-nerot, neropatit suoraan ala-asteen kakkosluokan "matematiikan alkeet"-kurssin reputtajista.

Tai sitten sinne ovat valikoituneet vain ne tyypit, jotka eivät anna ihmishengelle mitään arvoa, ne välinpitämättömät psykopaatit, jotka olisivat yhtä hyvin voineet olla vaikka seuraavia "Jokelan sankareita", mutta päätyivätkin jakamaan ihmisestä (oman maan kansalaisista) välinpitämöntä asennettaan korkeisiin virkamiestehtäviin sekä hallitukseen.

Kunnatkaan (joiden velvollisuus oli käsitellä ja myöntää toimeentulotuki ennen vuoden 2017 alkua) eivät toimeentulotukiasioissa aina noudattaneet lakia, vaan keksivät omia sääntöjään jonka mukaan leikkasivat tai jättivät joskus jotain maksamatta, mutta pääpiirteittäin homma kuitenkin pelasi, huolimatta siitä, että tietyt yksittäiset päätökset olisivat kaivanneet aina silloin tällöin nopeaa käsittelyä päivänvalossa. Kunnilla kuitenkin päätökset tehtiin kohtuullisessa ajassa toimeentulotuelle, pääsääntöisesti noin viikosta joskus kahteen, ja jos käsittely viivästyi, niin se viivästyi kuitenkin vain siten, että esim. kaksi viikkoa saattoi juuri ylittyä.

Useimpien kuntien sivustolta pystyi lisäksi seuraamaan reaaliajassa, minä päivänä jätetyt hakemukset olivat käsittelyssä kyseisenä päivänä, joten oman hakemuksen tilanne oli tiedossa ja homma oli avoimempaa. KELA:ssa jonon tilannetta ei ole julkisesti missään näkyvillä (ehkäpä pitäisi), ja kyseleminen puhelimitse on turhaa, sillä ruuhkan läpi on lähes mahdoton päästä, ja jos pääseekin, saa vastaukseksi "eiootietoo":ta. Jos kunnalta jo myönnettyyn toimeentulotukeen vei jälkikäteen myöhemmin muodostuneen laskun (eräpäivä oli myönnetyn tukikuukauden aikana, ja sen vei k.o kuun aikana) kunnan sossuun, se käsiteltiin yleensä päivistä maksimissaan viikkoon ja raha myönnettiin saman tien, aina niihin laskuihin, jotka on kirjattu laissa korvattavaksi osana perustoimeentulotukea perusosaan kuulumattomana menona.

KELA:n sähköisessä asioinnissa voi toimittaa jälkikäteen laskun myönnettyyn toimeentulotukeen viestin liitteenä (perustoimeentulotuki viestin kategoriaksi valittuna). Vielä ihan alkuvuodesta homma hoitui, joskin hitaasti, mutta nyt tuntuu että laskuja, jotka on näin toimitettu sähköisesti, ja jotka kuuluvat korvattavaksi osana perustoimeentulotukea, ei edes käsitellä. Näinhän ei saisi missään tapauksessa olla, ja jokaisesta laskusta joka on ollut viikkokaupalla odottelemassa käsittelyä, pitäisi tehdä erikseen kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tiedän kuitenkin henkilökohtaisesti että useilla on laskut odottamassa jo kolmatta-neljättä viikkoa, pahimmillaan yli kuukauden, ilman, että niitä on käsitelty.

Vaikka kuntien toimeentulotuen käsittelyssä oli ajoittain ongelmia ja puutteita, etenkin päätösten lainmukaisuuksissa, niin käsittelyajat olivat kuitenkin lakisääteiset, tai edes lähes. Toimeentulotuen (hakemuksen, tai liitteiden mm. laskut) käsittelyajat eivät kunnissa venyneet ikinä kuukauteen; tai omaan tietooni ei ainakaan ole tämmöistä tullut. Voi olla, että joku yksittäinen tapaus on silloin tällöin ollut, jossa tuki on evätty väärin lakiperustein tai lisäselvittely on kunnassa kestänyt, mutta pääsääntöisesti, kunnan käsittely oli kaksi-kolme kertaa nopeampaa kuin mihin KELA on pystynyt.

KELA-siirto on saattanut ihmiset taloudellisesti KUSEEN!

Ja mikä parasta, KELA ei kanna vastuuta aiheuttamistaan ongelmista. Sen kantavat myöhästynyttä tukea odottavat hakijat. 

Ehkäpä nyt olisi KELA:n aika, ellei suorastaan velvollisuus, laittaa sähköiseen asiointipalveluunsa avoimesti näkyville reaaliaikainen laskuri, joka näyttää minä päivänä saapuneet hakemukset ovat käsittelyssä tällä hetkellä. Olisi täysin oikeudenmukaista vaatia KELA:lta täyttä avoimmuutta käsittelynopeuden suhteen. Näin oli monissa kunnissakin, ja käsittelyaikoja pystyi seurata suoraan verkosta. KELA:n on aika lopettaa ongelmiensa piilottelu, ja valtion on aika tehdä asioille jotain konkreettista.





perjantai 7. huhtikuuta 2017

KELA ja huhtikuun toimeentulotukiruuhkien purku, vai onko sittenkään?

KELA lupasi purkaa huhtikuun 2017 aikana perustoimeentulotuen ruuhkat, joiden ansiosta käsittelyajat perustoimeentulotukihakemuksille olivat venyneet jonnekin lähelle kolmen viikon tienoita, kun ne lakisääteisesti pitäisi käsitellä seitsemän arkipäivän kuluessa jättöpäivästä. Tilanteen vakavuuden huomioon ottaen, kun tuensaajat ovat Suomessa heikoimmassa asemassa, ja puhutaan katosta pään päällä sekä ruoasta, asiasta on uutisoitu mediassa nihkeästi. Etenkin ihan alun jälkeen. Voisi jopa sanoa, että asiaa on piiloteltu, vaikka tilanne on ollut sietämätön; monilla on mennyt useita laskuja perintään, ja jäänyt ruoat saamatta. Tämmöisen tilanteen vakioituminen, jolloin moista kaaosta aletaan pitää "normaalina", johtaa eittämättä rikollisuuden ja harmaan talouden kasvuun. Sen sijaan, uusista leikkauksista uutisoinnista, kuten "työttömän aktiivimallista" vihjailuista, ei ole samaan aikaan pihtailtu.

Takaisin KELA:n huhtikuun perustoimeentulotukien ruuhkanpurkuun. Ruuhka siis pyrittään purkamaan huhtikuun aikana perustoimeentulotuen hakemusten käsittelyajan suhteen lakisääteiseksi, eli käsittely veisi seitsemän arkipäivää (ei ole sanottua että KELA onnistuu, sillä ainakin tällä hetkellä huhtikuuta näyttäisi tilanne olevan vähintään yhtä paha kuin maaliskuussa; käsittely on viikkoja lakisääteisestä myöhässä!). Muistakaa kuitenkin, että perustoimeentulotukeen kuuluu muitakin asioita, muita menoeriä, joita varten pitää toimittaa erikseen liite saadakseen mm. laskun korvatuksi.



Ajatelkaa KELA:n perustoimeentulotuen kokonaisuutta naruna: jos narua jatkaa toisesta päästä, ja leikkaa samanmittaisen pätkän toisesta vastakkaisesta päästä pois, niin onko naru silloin yhtään pidempi? Ei, vaan ollaan edelleen samassa tilanteessa, mutta narun jatkamista voidaan toisaalta hehkuttaa mediassa, ja jättää toisen pään lyhentäminen kokonaan pimentoon, niin näennäisesti näyttää, että tilanne on korjattu ja tavoite saavutettu.

Narun jatkamisella toisesta päästä kuvastaisin perustoimeentulotukihakemusten ruuhkan purkamista, jotta päästään lakisääteiseen käsittelyaikaan, SEN KUSTANNUKSELLA, että jätetään mm. erikseen toimitetut perustoimeentulotuessa korvattavat laskut, kuten sähkölasku, kunnallisen terveydenhuollon laskut ym. kokonaan käsittelemättä, jotta itse hakemusten käsittelyaika saadaan lakisääteiseksi.

Näin voidaankin sitten huhtikuun lopussa medioissa uutisoita, että nyt on perustoimeentulotukihakemusten ruuhka purettu ja tukea käsitellään nyt vihdoin lakisääteisessä ajassa, samaan aikaan, kun jätetään kertomatta, että kymmenien, ellei satojen tuhansien asiakkaiden erikseen toimitetut sähkölaskut ja julk. terveydenhuollon kulun laskut makaavat KELA:ssa hakijoiden toimittamina, mutta virkailijoiden käsittelemättöminä, koska näiden käsittelemättä jättämisellä purettiin itse perustoimeentulotukihakemusten ruuhka. Satojen tuhansien asiakkaiden tuen korvattavuuden piiriin kuuluvat laskut ovat näin jo huhti-toukokuun taitteessa mahdollisesti perinnässä, ja niistä on lähetetty maksukehoituksia. Tästä ei toki mediassa hiiskuta, vaan uutisoidaan ainoastaan että ruuhka on nyt (perustoimeentulotukihakemusten osalta, ei liitteiden) purettu.

Näin tulee tapahtumaan, sanokaa minun sanoneen; KELA yritti lähteä puolet pienemmällä henkilöstömäärällä ratkomaan toimeentulotukihakemuksia, kuin mitä kunnilla oli yhteenlaskettuna tätä varten henkilöstöä. Sitä ei paikata muutamilla kymmenillä lisätyöntekijöillä! Narua pidennetään toisesta päästä sen kustannuksella, että toista päätä leikataan. Toista päätä ei tarvitsisi leikata, jos väkeä palkattaisiin suoraan tarpeeksi lisää käsittelemään hakemuksia ja niiden liitteitä (laskuja ym.), mutta kun näin ei tapahdu, niin leikitään viimesijaisen etuuden saajien hengellä.

EHDOTUS (ei nyt niin tosissaan, koska toteuttaminen olisi hankalaa, mutta tämä olisi nannaa KELA:n perseilystä kärsiville):

Oikeudenmukaisempaa olisikin, että toimeentulotuen hakija voisi solmia esimerkiksi Fortumin kanssa sopimuksen, jonka KELA hyväksyisi, koska sähkölasku kuuluu korvattavaksi perustoimeentulotuessa erikseen. Kyseessä oleva sopimus olisi jonkinnäköinen suoraveloitussopimus, jossa Fortum voisi laskuttaa toimeentulotuen hakijan sähkölaskun suoraan KELA:lta, ilman että lasku lähetetään ensin hakijalle, joka toimittaa sen KELA:an, joka käsittelee (ei käsittele) laskun kun ehtii.

Näin Fortum ja se oikea viivästelyn syyllinen, eli KELA, saisivat tapella keskenään siitä maksetaanko lasku ajallaan, ja jos ei, niin Fortum saisi lähteä perimään suoraan KELA:lta heidän viivästelynsä vuoksi laskua. Kaikki viivästyskulutkin kohdistuisivat näin oikeaan syylliseen viivästelyn suhteen, eli KELA:an, eikä siihen tuen hakijaan, joka toimitti laskun KELA:an käsiteltäväksi ajoissa, ja odottaa nyt laskun käsittelyä neljättä viikkoa, parin maksumuistutuksen jo tullen postitse, ja perintäkirjettä odottaessa.