Heräät kymmeneltä. Olet nukkunut edellisen yön huonosti pohtien aamuneljään asti, mahdatko saada karenssin kun olet ilmoittanut ettet ota vastaan 90 kilometrin päähän TE-virkailijan osoittamaa
provisiopalkattua myyntityötä, jossa on myyntiin sidottu kiinteä kuukausittainen bonusraha. Työssä "kuukausibonus" 1000€ + provisio, josta tonnin bonusosan saa,
mikäli tietty myyntitavoite kuukaudessa täyttyy (tämä on määritelty aloittelijalle epärealistiseksi). Se ei ole sidottu millään tavoin työaikaan, lisäksi sinulla joko A) ei ole autoa tai B) on auto, mutta työnantaja kieltäytyy osallistumasta millään tavoin työmatkakustannuksiin. Bonusvaihtoehto B.1) voit saada kilometrikorvauksia veronpalautuksessa takaisin joskus vuoden myöhemmin, mutta voi kuitenkin olla, että kun ne joskus saat tilillesi, olet palannut työttömäksi työnhakijaksi, ja jos saat toimeentulotukea, laskee sossu kilometrikorvaukset tuloksi, etkä saa pitää niitä (vaikka ne on "ansaittu" työaikana). Lisäksi kilometrikorvauksissa on 600 euron omavastuu, joten jos käyt kääntymässä provisiotyössä etkä saakkaan myytyä, ja saat potkut tai otat lopputilin, niin 600 euroon asti maksat matkakulut omasta pussistasi.
Laittelet aamupuuron, sekä mukaan siivutettua banaania, ja kylkiäiseksi mustaa kahvia. Paistelet parit kananmunat. Tällä lähtee päivä käyntiin.
Tarkistat postin: laskuja - netti ja puhelinlaskua ei ainakaan voi maksaa ajallaan, koska työmarkkinatuki tulee tässä kuussa vasta kahden viikon päästä. Voi paska, tämä viivästyttää myös vuokranmaksua, koska asumistuki itsessään ei kata kuin kaksi kolmasosaa vuokran määrästä. Käyt netissä katsomassa milloin voit täyttää työtön-työtön-työtön lapun, sekä maksamassa vuokrasta sen osan, joka asumistuella on katettavissa, ja kirjoitat verkkopankin viestiin määrän joka maksetaan parin viikon sisällä, kun työmarkkinatuki saapuu tilille. Tilille jää 50 euroa. Tällä pitäisi selvitä siis kaksi viikkoa, kunnes työmarkkinatuki tulee, jonka jälkeen voit maksaa ne myöhässä olevatkin laskut. Tarkista opintolainan saldo samalla: vajaa 10 000 euroa - tunne hetkittäinen raivo siitä kuinka sinulle "myytiin paska tutkinto", ja mieti voitko syyttää itseäsi... lopulta laitat osan ennakoimattoman laman piikkiin. Merkkaa kalenteriin päivä, jolloin aiot marssia pankkiin anomaan lainanlyhennyksen lykkäystä.
Laske koko kuun oikea käteen jäävä osuus koko vuokranmaksun jälkeen, siinä vaiheessa kun työmarkkinatuki sekä asumistuki molemmat ovat ehtineet tilille; käteen jää noin parisataa euroa ruokaan, nettiin, puhelinlaskuun, sähkölaskuun, sekä muihin kuluihin kuten saliharrastukseen. Taitaisi olla oikeus saada sossusta toimeentulotukena jotain apua, mutta ai että vituttaa täytellä sinne erikseen liput ja laput joka kuukausi erikseen. No, ei auta, eikun printtaamaan tiliotteita parin kuukauden ajalta ja täyttämään lisää lappuja - rahat tulevat sitten joskus, yleensä myöhässä.
Muistat että tänään piti olla päivä, jolloin "TE-toimisto ottaa yhteyttä". Eipä ole soittoa kuulunut. No, mihinkään ei oikein voi lähteä, koska kukapa haluaa näitä asioita puhelimitse julkisella paikalla käydä lävitse ääneen - työttömyyshän on sitä rikollisempi taakka, mitä kantasuomalaisempi henkilö on kyseessä. Jäät siis kotiin odottamaan yhteydenottoa.
Nyt onkin oiva aika tarkastaa sähköpostista onko työhakemuksiin vastattu. Löydä kymmenen "valitettavasti valintamme ei tällä kertaa osunut sinuun" sähköposti saapuneiden viestien joukosta. Ei yhtään haastattelukutsua. Tarkista MOL.fi:stä onko uusia avoimia työpaikkoja joihin et vielä ole hakenut: muutama hämärä uusi, sekä tusina vuosikausia auki olleita myyntipuolen työpaikkoja löytyy. Puhelinmyyntiä, ovelta-ovelle myyntiä - kaikkia yhdistää provisiopalkkaus, kuulumattomuus minkään alan
Työehtosopimuksen piiriin, ja sekä helvetin paskalla katteella varustettu tuote asiakaskunnalle, joka ei ole millään tavoin kohdennettu. Kohderyhmänä useimmille tuotteista toimii vanhukset, ja kauppatapa hipoo vähintäänkin "harmaata aluetta" eettisyydeltään. Yllättäen yhtäkään myyntityön paikkaa yhteenkään kiinteällä paikalla sijaitsevaan liikkeeseen, kassalle, ei ole tarjolla. Muistat kuinka aikoinaan osa nyt näistä avoimista provisiopalkkausta tarjoavista puhelinmyyntiyrityksistä huijasivat jatkuvasti muistisairasta isääsi ja aiheuttivat henkistä sekä taloudellista harmia vuosikaudet, erittäin sitkeästikin. Jätät hakemisen näihin paikkoihin väliin. Sitäpaitsi itselläsikään ole varaa riskeerata, jos palkasta ei ole takeita, koska tuet katkeavat siihen kun menet mihin tahansa työhön oli palkkaus sitten provisio tai ei, ja palatessasi tuelle niskaasi napsahtaa ns. "omavastuuaika", jolta ajalta ei myönnetä ollenkaan työmarkkinatukea. Laitat muutaman hakemuksen muutamaan työpaikkaan, johon sinulla ei ole mitään osaamista, jotta tunnet olosi paremmaksi - ainahan voi voittaa lotossa, ja ainakin niissä on kiinteä tunti/kuukausipalkka.
Kello on yksi päivällä, soittoa TE-keskuksesta ei kuulu. Ei helvetti, edelleenkin siis sidottuna kotiin. Luet netistä uutisia ja koitat välttää työttömyyteen liittyviä artikkeleita - niitä nyt vaan hyppii joka mediassa silmille aivan helvetisti. "Työttömät ovat laiskoja!" kirjoittaa joku työnantaja, joka ei saanut ketään töihin, vaikka lupasi 6 euroa tunnilta ja töitäkin puoleksitoista päiväksi, ilman jatkumoa. Perussettiä. Koitat sulkea artikkelin, mutta hiirikätesi ei vain perkele tottele, joten luet artikkelin kommenttiosion alempaa. Luet anonyymien vittuilua siitä kuinka 800-1000e yhdistetyt tuet ainoana kuukausittaisena tulonlähteenä ovat aivan liian isoja ja on "herkkua makoilla vain kotona sekä juoda kaljaa" - yllättäen kukaan kommentoijista ei kuitenkaan ole valmis itse vaihtamaan paikkaa tämän herkullisessa asemassa olevan työttömän kanssa, ja vapauttamaan työpaikkaansa hänelle. Alaspäin ei tarvitse etsiä montaa riviä löytääkseen perinteiset äidiltään vielä rahallista tukea saavat opiskelijat, jotka vikisevät kuinka "opiskelijakin joutuu pärjäämään 200 eurolla kuussa vuokran jälkeen" (toim. huom. monelle jatkuvasti leikatulle toimeentulotuelle pudonneelle jää myöskin tämä käteen - tosin äiti on jo usein pienellä eläkkeellä tai ei enää elossa).
Pari riviä alempaa löytyy myöskin kirjoittamansa mukaisesti joku ex-työtön, joka "ei työttömänä ollessaan anonut sosiaalitukia yhtään vaan tyytyi syömään käpyjä sekä asumaan itse rakentamassaan savimajassa keskellä metsää, ja pärjäsi hienosti!" (unohtui tosin kertoa, että kirjoittaja oli ennen työttömyyttään keskisuuren menestyneen yrityksen johtaja, ja sai isältään miljoonaperinnön ennen työttömyyttään). Muutamat artikkelin kommentoijat syyttävät työttömiä tilanteestaan, kun eivät ole osanneet hakeutua koulutukseen ja suorittaa tutkintoa, tai ainakin ne työttömistä, jotka ovat suorittaneet ammatillisen tutkinnon, ovat "
valinneet paskan alan", joka olisi pitänyt ennen lamaa osata ennakoida. Pohdi mielessäsi hakemista vielä kerran uuteen tutkintoon seuraavassa yhteishaussa, vaikka alatkin jo olla vanha pieru hakemaan koulutukseen, ja entisetkin opintovelat ovat vielä niskassa. Parilla viime kerralla et päässyt, koska kouluarvosanasi olivat vain keskiverrot. Työ ja toimeentulo kiinnostaisi enemmän.
Loput artikkelin kommenteista on randomia valitusta siitä, kuinka työ ei kelpaa työttömille, tai kuinka työtön voi omistaa jotakin, jonka hinta on yli sata euroa. Vastaavissa artikkeleissa, sekä kommentoijien joukossa ovelasti unohdetaan aina erotella työ ja palkka toisistaan. Työ ei kelpaa, jos siitä ei saa sen verran palkkaa kuussa, että sillä tulee toimeen. Tämä on useimmiten niiden töiden takana, jotka "eivät kelpaa", mutta sen media jättää aina mainitsematta. Työtä pitäisi tehdä vain työn hyveestä, riippumatta siitä kuoleeko nälkään... ihan sama kunhan yrittäjä repii rahansa ja valtio veronsa. Esineiden omistamisen suhteen jätetään usein huomioimatta se, että esimerkiksi se 15 vuotta vanha auto voi olla vanhalla työsuhteella rahoitettu, ja televisio tai tietokone voivat olla parinkympin kuukausittaisella osamaksulla ja kolmen vuoden maksuajalla rahoitettuja - jolloin ei automaattisesti ole varaa valittaa siitä, ettei ole rahaa ruokaan tai vaatteisiin, "kun on kerran varaa televisioonkin osarilla!". Oli selitys sen pienen omaisuuden takana mikä hyvänsä, se ei joillekin kelpaa missään muodossa, koska Suomi on kateellisten maa, ja kateelisuutta herättää myöskin pienet asiat, jopa silloin, kun itsellä on asiat paljon paremmin. Työttömällä ei ole oikeutta yhteenkään isompaan hankintaan, puristi rahaa kympin kaksi kuussa sitten mistä tahansa, ja oli maksujärjestelyt mitkä hyvänsä - tai muuten asiat ovat automaattisesti liian hyvin, ja tukia tulee leikata.
Nyt riittää. Eikö mukavia uutisia löydy mistään? "Ranskassa terrori-isku", "Suomi ottaa lisää pakolaisia", "YT-neuvotteluja siellä; potkuja täällä"... Käy lukemassa uutiset seuraavan vuoden pakkolaista, jolla työttömät sullotaan
TYP:eihin MoPa:iin (monipalvelukeskuksiin, ex-TYP) tekemään ilmaistyötä ja askartelemaan viikottain kunnan, KELA:n, sekä TE-keskuksen virkailijoiden yhteisholhouksen alaisena ilman omaa päivärytmiä ja itsemääräämisoikeutta; ainiin, mutta ainahan "kaikki aktivointi on parempaa kuin se että makaa vain kotona tekemättä mitään" - huolimatta siitä onko "aktivoinnilla" mitään tekemistä palkkatyön tekemisen tai palkkatöihin pääsemisen kanssa, kunhan nyt vain teetetään jotain, juoksutetaan jotakin, ja poraudutaan väkisin jonkun mieleen ja pääkoppaan raiskaamaan ennestään terveitä ajatuksia, jotta myöhemmin voidaan määrätä mielialalääkkeitä ja todeta terve sairaaksi.
Oma-aloitteista tekemistä ja terveyden ylläpitoa sekä liikuntaa kun ei suosita, koska "kyllä ne sosiaalitantat parhaiten tietää mitä työttömän päivää saadaan parhaiten aktivoitia (ei palkkatyöllistävillä toimenpiteillä)". Tästä huolimatta moni sosiaalivirkailija ja TE-täti, jotka suorastaan palavat halusta muokata työttömän päivärutiineja ja ajankäyttöä, näyttävät fyysisesti ulospäin siltä, että olisivat itse terveellisten elämäntapojen sekä liikunnan tarpeessa. Suorastaan oksettavan kuuloista menoa, jolla ei ole mitään tekemistä palkkatyön kanssa. Omillaan päivittäisissä askareissa pärjäävän (ei-taloudellisessa mielessä), ei-sulkeutuneen työttömän mielen moinen pakkopalvelu nimittäin ainakin lannistaa, ja väitämme, että pääosa työttömistä on tämmöisiä. Silti KELA ja kunnat ovat jo päättäneet valmiiksi kuinka paljon Suomessa on "sairaita työttömiä", nyt kun
TYP (työvoiman palvelukeskus) MoPa (monipalvelukeskus aka monialaisen palvelun tarve) on ensivuonna lyömässä itseään läpi, ja terveitä ei saisi sinne pistää. Päätät, että se on viimeinen paikka johon sinä menet. Sulje uutissivu, jotta saat ajatuksesi muualle.
Kello on kolme päivällä. TE-virkailija ei vieläkään ole ottanut yhteyttä. Kuinka hiton vaikeaa on sopia kellonaikaa? Laita päiväruokaa ja syö. Makaroonia ja 22% rasvaista sikanautaa. On ainakin rasva-arvot kohdallaan, mutta kalorit täytyy saada täyteen, koska harrastat liikuntaa ja näin ollen et voi syödä liian vähän. Ruoka on viimeinen, mistä karsit. Sikanauta on puolet halvempaa kuin seuraava paremmanlaatuinen jauheliha, joten siihen on tyydyttävä. Onhan se nyt ihan paskaa, mutta menköön, ei sovi valittaa. Hinta ainakin on kohdallaan - runsas 3,5 euroa per kilo (nauti myöhemmin suolistosyövästäsi!).
Kello on neljä päivällä. Ei helvetti, taas koko päivä turhautuneena kotona vahdatessa puhelinta turhaan, eikä TE-virkailija ole soittanut uusiakseen työllistymissuunnitelmaa, kuten MOL:in sivuilla luki. Mietit mielessäsi miksi se pitää olla niin helvetin vaikeaa TE-keskuksen puolelta sopia ajankohtaa soitolle, tai virkailijalle tarkistaa vaikka päivää ennen ajankohtaa työttömän tilanne ja laittaa viesti palveluun, mikäli soitto ei ole tarpeellinen ja aikaa voidaan siirtää eteenpäin. Aivan perseestä odottaa koko päivä kahdeksasta neljään sitä soittoa, kun ajankohtaa ei ole annettu, ja jo kymmenennen kerran soittoa ei tule ollenkaan. Lopulta aika on ensin siirretty kahden päivän päähän, jolloin ei vieläkään tule soittoa, ja vihaisen viestin lähettämisen jälkeen aikaa siirretään lopulta kuudella kuukaudella. Kuuntele päivän vittuilut siitä kuinka "sinulle ei voi olla liian vaikeaa vahtia koko päivää puhelinta kotona, kun olet työtön, eikä sinulla voi olla mitään tärkeämpääkään tekemistä".
Vihdoin pääsee kauppaan, kun ei tarvitse vahdata puhelinta. Koska työmarkkinatuki ei vielä ole tullut, niin pitänee ostaa säästeliäästi. Kiroa lähtiessäsi pimeäksi poksahtavaa kattolamppua - siinä meni yhden päivän jauhelihat, mutta pakko kai se lamppu on myös ostaa kaupasta, ettei joudu istua pimeässä. Perkele sentään! Hae kaupasta: riisiä, makaronia, raejuustoa/rahkaa, sikanautaa, ja ehkä hyvässä lykyssä myös luksuksena paketti halvinta kanasuikaletta mitä löytyy. Hedelmien suhteen voi jäädä rahaa banaaniin, marjat voi suosiolla unohtaa. Kyllä näillä pärjää - sopii vain toivoa ettei ikinä suistu alkoholismiin, tai ruokaan ei enää ole varaa. "Saunakaljat" jää suosiolla hyllylle, koska kaikki raha menee ruokaan, ja siihen helvetin energiansäästölamppuun. Onneksi pari -30% tarjouspakettia löytyy kaupasta matkaan.
Tule kotiin, laita ruoat jääkaappiin, ja lähde kaupungille kaverin kanssa pikaiselle kahville - itse et osta kahvia, koska parin euron sijoitus tuntuu tässä vaiheessa turhan paljolta. Kaverisi tarjoaa sinulle kahvin anteliaisuuttaan, tunne itsesi pummiksi. Vaatteisiin sinulla ei ruoan lisäksi ole jäänyt rahaa vuoteen, ja niitäkin olisi kiva joskus saada ostettua. Ainoa mihin rahaa jää, on ruoka, sekä kuukausilippu halvimmalle salille mitä löytyy. Kaikki vaatteet kaupassa ovat liian kalliita budjetillesi. Jo yksi takki, kengät, tai farkut voivat syödä käytännössä kolmasosan koko vuokran jälkeen käteen jäävästä kuukausibudjetistasi - jossakin tapauksissa enemmänkin. Pohdi kirpputorilla käymistä, jotta saisit "uusia" vaatteita. Onhan jokaisissa omistamissasi boksereissasi ainakin vähintään kaksi reikää, ja lenkkarisi on paikattu kantapäiden takaa jesarilla. Pienen kävelyn kautta kotiin, salivermeet päälle, ja iltasalille - tuo ainoa pilke elämässäsi kavereiden lisäksi, joka pitää mielen skarppina ja tuo jotain nautintoa elämään.
Seuraavaksi kotiin suihkuun, jonka jälkeen laittamaan iltapalaa. Syö koneen ääressä kuin barbaari ja tarkista Facebook. Kaverisi kysyy Halloween -bileisiin viereiselle paikkakunnalle viikon päästä. Ilmoita, ettet pääse, koska bussimatkat maksavat liikaa per suunta, eikä ole varaa ostaa mitään syömisiä tai juomisia erikseen tilaisuuteen. Viimeksi kävit kavereiden kanssa juhlimassa Uutena Vuotena säästöbudjetilla, ja siitäkin on jo yhdeksän kuukautta aikaa. Harmittele itseksesi tilannetta, että ei ole varaa tehdä perkele mitään muuta kuin ostaa ruokaa, sekä ehkä harrastaa jotain yhtä harrastusta, ja sekin on vaakalaudalla mikäli saat jostain karenssin - tällöin saatat joutua vakavasti harkitsemaan roskisdyykkaamista ruoassa säästämiseksi, ainakin talvella, jolloin pois heitetty ruoka pysyy pidempään käyttökelpoisena, mäkäli sitä ei ole kaupan puolesta tarkoituksenmukaisesti haudutettu lämpimässä ennen pois heittämistä. Toistele siis itsellesi että ei sovi valittaa, asiat voisi olla vieläkin huonommin, ja mene pyörimään sänkyyn kahdeksi tunniksi ennen unenpäästä kiinni saamista.
Rahahuolet, epävarmuus siitä tuleeko tukia jatkossa, tuleeko sanktioita, ja lykätäänkö sinut johonkin palaveriin, jossa yritetään useamman sosiaalikyykyttäjän puolesta laittaa sinua loppuelämäksesi ilmaistöihin sekä erityisvalvonnan alaiseksi valvottavat. Rahallisesta tulonlähteestä ja sen jatkuvuudesta ei työttömänä ole hetkeäkään varmuutta, epävarmuus kaikesta kalvaa mieltä, ja ihmisarvo on karissut taistellessa sosiaalivirkailijoiden sekä TE-tanttojen kanssa jo ajat sitten. Jotkut ns. "kultalusikka suussa syntyneet" tuttusi oudoksuvat sinua, kun kerrot pitäväsi nauhuria mukanasi aina asioidessasi kunnan tai valtionvirkailijoiden kanssa - ne vähän enemmän kovia kokeneet "elämäm_koululaiset" ymmärtävät tilanteen paremmin. Onneksi huominen on lauantai, jolloin TE-keskustaan ei ole toiminnassa. Voit siis vapaasti suunnata ajatuksesi muualle, ainakin hetkeksi - mikäli olet oppinut elämään päivän kerrallaan.