Työttömille luvassa uusi "palkinto" - rangaistaan, mikäli ei ole osallistunut keikkatöihin tai kuntouttavaan työtoimintaan 3kk tarkastelujaksolla

Hallituksen kokoama työllisyysryhmä on juuri vastattain julkistanut kiistellyn työttömyysturvan uudistamismallin.

Länsiväylä.fi (kustantaja Etelä-Suomen Media Oy, joka on osa Keskisuomalainen Oyj konsernia) otsikoi jutun mahtipontisesti viitaten, että "Työttömiä palkitaan aktiivisuudesta", jos 3kk aikana täyttää uuden "aktiivisuusehdon", joka tarkoittaa sitä, että työtön:

-"on ollut edeltävän kolmen kuukauden aikana työssä vähintään viikon tai työssä vähintään 18 tuntia neljän viikon aikana taikka työllistymistä edistävissä palveluissa vähintään viisi päivää."

Jos aktiivisuusehto ei täyty, ei työtöntä "palkita" NYKYISTÄ VASTAAVALLA, täydellä työttömyysetuudella 3kk tarkasteluajanjaksolta, vaan työttömyysturvaa leikataan uudella sanktiolla asettamalla yksi karenssipäivä jokaista neljää viikkoa kohti tarkasteluajanjaksolle ja siitä hamaan saakka jatkossa, eli noin 5% jatkuva leikkaus työttömyysturvaan, "kunnes työtön taas aktivoituu", eli täyttää aktiivisuusehdon.

– "Muuten etuus on vajaa viisi prosenttia nykyistä matalampi, kunnes henkilö taas aktivoituu, työllisyysryhmää vetänyt valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki kertoi tiistaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa."

Jos ja kun oikeaa ja sopivan pituista työsuhdetta ei löydy, tulevat uudet palkalliset työttömien haastattelijat varmasti muiden kolmannen sektorin yhteistyötahojen kanssa ohjaamaan työttömiä massoittain (em. alleviivattuun) työllistämistä "edistävään" (lue palkaton työsopimukseton toimenpide) palveluun surutta.

Mutta ei hätää, jos jatkuvan 5% sanktion saa katki täyttämällä aktiivisuusehdon jossakin kuussa mm. osallistumalla palkattomiin puuhasteluihin aktiivisuusehdon mukaisella määrällä, niin uusi työttömän haastattelu on kuitenkin jo nurkan takana, ja sama aktiivisuusehto mitataan taas aktiivisuusehdon täyttänyttä tarkastelujaksoa seuraavalta tarkastelujaksolta hetimiten!

Hetkinen, onko se, että nykyisen suuruinen työttömyysetuus pysyy voimassa ilman uutta sanktiota, mikäli on uuden aktiivisuusehdon mukaisesti keikka- tai pätkätöissä, tai työllistymistä edistävässä palvelussa (mm. työkokeilu, kuntouttava työtoiminta) tarkastelujakson aikana PALKITSEMISTA?

Me täällä Voipaskan toimituksessa kääntäisimme asian niin, että koska aktiivisuusehdon jäädessä täyttymättä SANKTIOIDAAN NYKYISEN SUURUISTA työttömyysetuutta leikkaamalla sitä 5%; kun taas sen täyttyessä, ON OIKEUS NYKYISEN SUURUISEEN työttömyysetuuteen, EI KYSEESSÄ OLE AKTIIVISUUDESTA PALKITSEMINEN, vaan AKTIIVISUUDESTA RANGAITSEMATTA JÄTTÄMINEN.

Kyseessä EI OLE UUSI KANNUSTAVA LISÄ, vaan UUSI SANKTIOMALLI, jossa EI PALKITA AKTIIVISUUDESTA, vaan RANGAISTAAN UUDEN TAVAN MUKAISESTI LEIKKAAMALLA NYKYISEN SUURUISTA ETUUTTA, jos aktiivisuusehto ei täyty.

Uudessa työttömyysturvan aktiivisuusvalvonnan mallissa EI OLE LUVASSA UUDENLAISTA RAHALLISTA PALKKIOTA tai KANNUSTINTA, vaan UUDENLAINEN SANKTIOMALLI. Ensi vuonna alkava työttömien 3kk välein haastatteluissa juoksuttamisen pohjimmainen syy on näin ollen selvinnyt. Mitään nykyisestä poikkeavaa lisätienestin mahdollisuutta ei siis ole tulossa, vaan uusi tapa leikata nykyisen suuruista työttömyysturvaa, tulevien tiheämmin suoritettavien haastattelujen perusteella.

Leikkauksia on varmasti tehtäväkin, sillä 3kk välein tehtäviin uusiin työttömien haastatteluihin ja tähän mittavaan lisäsijoitukseen valvontakoneiston byrokratian lisäämiseksi on varattu 17 miljoonaa euroa, jonka ei edes uskota riittävän. Jollainhan tuokin työttömien juoksuttamiseen varattu kuluerä täytyy kattaa. Onko tämä siis tulonsiirto työttömän taskusta uusien palkattujen haastattelijoiden taskuun?

Tämä on yksi uusi askel muiden joukossa kahden tason työmarkkinoita kohti, jossa toinen, ylempi taso, nauttii asianmukaista palkkaa vähintään TES-minimin ehdoilla kokoaikatyön turvin, kun taas se toinen, alempi taso, joutuu tekemään työpätkää tai osallistumaan erilaisiin pilipalipalveluihin ja pajatoimintaan pitääkseen työttömyysetuutensa; sen viimesijaisen etuuden, joka on niin pieni, ettei eläminen ole sillä juhlaa, vaan jatkuvaa kituuttamista alle köyhyysrajalla.

Poikkeuksen toki tekee ansiosidonnainen päiväraha, joka voi tietyissä tapauksissa olla väliaikainen, suurikin etuus. Yleensä työttömyysetuutta koskevat artikkelit valtamediassa (Yle, HS, Mtv jne.) löytävätkin aina esimerkkeihinsä työttömyysturvasta suuren ansiosidonnaisen päivärahan omaavan henkilön, sen viimesijaisen työmarkkinatuen tai leikatun toimeentulotuen sijasta. Näiden erohan on vallan merkittävä rahallisesti.

Länsiväylä.fi:n artikkelin propaganda-hakuinen otsikko oli tarkkaan ottaen:
"Työttömiä palkitaan aktiivisuudesta" – tällainen on työllisyysryhmän kohuttu malli
(http://www.lansivayla.fi/artikkeli/441208-tyottomia-palkitaan-aktiivisuudesta-tallainen-on-tyollisyysryhman-kohuttu-malli)

Paskanmarjat.

Totuudenmukaisempi otsikko olisi voinut olla vaikka:
"Työttömille luvassa uusi sanktio" – nykyisen suuruista työttömyysturvaa leikataan, mikäli ei täytä uutta aktiivisuusehtoa

Valtamedia onnistuu kääntämään kaikki työttömille kohdistetut suorat leikkaukset, työttömyysturvan heikennykset, sekä kyykytykset mallikkaasti otsikoissaan ja artikkeleissaan todellisesti rahassa mitattavasta tappiosta "palkinnoksi". Käsittämätöntä perseilyä!

Koko totuus ei välttämättä ole edes se, että kyseessä on noin 5% suora leikkaus työttömyysturvaan, mikäli uudet palkatut haastattelijat eivät 3kk tarkastelujakson aikana saa selvitystä työttömältä siitä, että täyttää pätkätöillä TAI PALKATTOMALLA AKTIVOINTITOIMELLA (ei palkkatyö eikä työsuhde) aktiivisuusehdon tarkasteluajanjaksolta.

Asia mistä ei ole edes puhuttu, on koko sanktiomallin ja uusien karenssipäivien vaikutus TOIMEENTULOTUKEEN.

Kyseessähän on käytännössä yhden päivän karenssi jokaista neljää viikkoa kohden, jolloin aktiivisuusehto ei täyty. Kun kyseessä on KARENSSIPÄIVÄ, jää nähtäväksi miten tämä sitoutuu toimeentulotukeen, jota moni työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa nauttiva myöskin saa osittaisena mm. vuokrakulujen vuoksi.

Työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyminenhän johtaa karenssiin, ja uudistuksen mukaisesti mm. jos ei ole vastaanottanut tai osallistunut työllistymistä edistävään toimenpiteeseen tarkastelujakson aikana että saisi täyden työmarkkinatuen, saa yhden päivän neljää viikkoa kohti KARENSSIA; voiko tämä olla samalla myöskin peruste alentaa toimeentulotuen perusosaa ensimmäisestä kerrasta -20%, mikäli uusi työttömyysturvan aktiivisuusehto ei täyty, ja saa sen karenssipäivän haetulle toimeentulotukikuukaudelle? Voidaanko työmarkkinatuen aktiivisuusehdon täyttymättä jäämisestä sitten jatkossa leikata toimeentulotuen perusosaa -40%, jos aktiivisuusehto jää täyttymättä myöskin tulevina kuukausina?

Ensi vuonna (2017) toimeentulotuki siirtyy KELA:n käsiteltäväksi. Nähtäväksi siis jää, sitoutuuko uusi työttömyysturvan uudistus ja aktiivisuusehto, tai sen täyttymättä jääminen myös toimeentulotukeen ja sen sanktioihin. Jos tämän perusteella voidaan alentaa toimeentulotuen perusosaa -20% tai -40%, niin kyseessä on paljon mittavampi leikkaus työttömyys- ja sosiaaliturvaan, kuin "vain" noin 5% leikkaus työttömyysturvaan uuden aktiivisuusehdon mukaisesti.

Liekö koko karu totuus uudistuksesta edes paljastunutkaan vielä?

Onneksi työttömille on sentään kannustimia ja rahallisia palkintoja tiedossa ensi vuonna, ainakin mikäli paskamedioihin (lue valta-) on uskomista!

Puiden mahdollinen salahalailija Susanna Koski kehoittaa työttömiäkin menemään metsään

Kokoomuksen Susanna Koski on paljastanut salaisia fantasioitaan julkisesti Ylen A-Talkin työttömyyttä koskevassa keskustelussa toissapäivänä. Koskella on selvästikin pääteltävissä jonkinasteisia omituisia fetissejä risuja, metsää, sekä puita ja turvetta kohtaan. Seuraavassa perusteluita sille, miksi näin luulemme:

Koski horisi A-Talkin ajankohtaisohjelman lähetyksessä mielestämme sekavia ja kehotti työttömiä "menemään vaikka metsään", "parantamaan metsää jokamiehenoikeudella"; onko tämä samaa sarjaa kuin "maailman parantaminen" lähtemällä ulos liikenteeseen? Susanna Koski ei suostunut täsmentämään miksi työttömän pitäisi "mennä metsään" kysyttäessä, mutta hänen mukaansa metsään meneminen olisi kuitenkin hyvä juttu. Koski kiisti ainoastaan, että "risusavostasta" ei metsään menemisessä ole kyse, joten ne Kosken tarkoittamat todelliset metsä-fantasiat jäävät vain arvailujen varaan.

Ilmeisesti kuitenkin Susanna Koskella itsellään on positiivisia muistoja metsään menemisestä, joten hän kehoittaa muitakin menemään metsään "sitä parantamaan". Tästä voidaan päätellä että metsässä on ilmeisesti jotain mikä ainakin Susanna Koskea itseään kovasti kiihottaa tai kiinnostaa. Emme toki tiedä onko kyseessä esimerkiksi puunhalaus-fetissi, vaiko halu kylpeä turpeessa, koska Susanna Koski ei suostunut tarkentamaan, miksi metsään pitäisi mennä.

Mitä metsässä voi sitten tehdä, mikäli kyse ei ole esimerkiksi palkkatyöstä, josta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka, esim. risusavottaa tehdessä? Mikä metsään menemisessä voisi Koskea kiinnostaa, tai ehkä jopa kiihottaa?

Metsässä voi ainakin:
-Halata puita
-Vuolla puista tappeja
-Syödä sieniä (toivottavasti Koskella on kuitenkin sienikirja tai pohjatieto sienistä olemassa, eikä tarkoituksena ole taikasienien popsiminen)
-Kylpeä turpeessa
-Juosta alastomana
-Kohdata karhun

Mitä ikinä piileekään Susanna Kosken metsäänmeno-fantasioiden taustalla, olisi hänen kuitenkin hyvä muistaa, että työttömistä kaikki eivät välttämättä jaa hänen kanssaan samaa metsään menemisen autuutta ja fetissejä. Kaikkia ei välttämättä vain yksinkertaisesti kiinnosta mennä metsään. Koski on kuitenkin itse vapaa menemään jokamiehenoukeuksien nojalla metsään harrastelemaan mitä tahtoo, jos näin mielensä tekee!

Koski voinee lohduttautua ainakin sillä, ettei hän ole ainut poliitikko joka haluaisi työttömiä seurakseen metsään jakamaan fetissejään. Myös PS:n entinen ehdokas Frederik haaveili laatuajasta metsässä työttömien seurassa noin vuosi sitten, mutta ei onnistunut löytämään kimppaseuraa sillä erää. Tällöin Frederikin risusavotta-orgiat jäivät hänen osaltaan haaveeksi, "perkele!".

Voipaska:n toimitus ei tavoittanut Susanna Koskea haastattelua varten, jossa olisimme halunneet tiedustella miten Koski aikoinaan itse päätyi metsään, mutta toivotamme hänelle onnea ja menestystä sinne sienten ja muiden kavereiden tykö!


Koski on tehnyt junan ikkunasta merkittävän havainnon jonka tahtoo jakaa työttömien kanssa:
"Kun junan ikkunasta katsoo on Suomi metsiä täynnä. " (Susanna "Metsäänmenijä" Koski, Ylen A-Talk keskustelu työttömyydestä. 29.9.2016.)


Ei kun ihan oikeasti, kuinka tyhmiä ja pihalla olevia päättäjiä meillä oikein on eduskunnassa päättämässä mm. työttömyysasioista? Toimituksemme mielestä Koski ei ole penaalin terävin kynä antamiensa vastausten perusteella Ylen A-Talkissa 29.9. Voipaska antaa Susanna Kosken ammattitaidolle arvosanan:


(5/5 Voipaskaa ja paskavettä päälle, tynnyristä, jossa kasvaminen ei ainakaan sivistä)

Suomen työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmä passivoi työnhakua

Kyllä, kyseessä eivät ole ne mediassa esillä olleet poliitikkojen väittämät "kannustinloukut", jollaisia ei ole edes olemassakaan. Kyseessä on se asia, että työttömän ajasta ja energiasta valtava osa menee siihen, että joutuu selvitellä oikeuksiaan saada tukea; oli kyseessä sitten sossun toimeentulotuen asiakas tai TE-keskuksen tai MoPA:n työtön työnhakija eli työttömyysturvan asiakas.

Kun oikeita palkkatöitä ei vain yksinkertaisesti ole tarjolla hyvin suurelle osaa työttömiä, pyöritellään heitä sitten erilaisissa palkattomissa työsopimuksettomissa toimenpiteissä, jotka eivät anna mitään lisäarvoa ja mahdollisuuksia päästä työllistymään palkkatöihin, tai heitä juoksutetaan nyt uuden lain myötä ensi vuoden, 2016 alusta, 3kk välein "työttömien haastattelussa"; jos taas sanoo olevansa terve suoraan palkkatöihin siirtymistä varten, mikäli vain paikka löytyisi, ja tällä nojalla kieltäytyy palkattomasta toimenpiteestä, niin rapsahtaa karenssi, joka niin ikään johtaa melkoiseen aikaa hukkaan vievään selvittelyprosessiin. Sossun toimeentulotuelle tippuneet puolestaan saavat jatkuvasti viivästyksiä toimeentulotukensa myöntämisissä, koska sosiaalivirkailijat antavat lakiin perustumattomia, laittomia päätöksiä eväten toimeentulotuen hakemuksen perusteella, vaikka oikeus siihen olisi, edes leikattuna.

Kun työtön joutuu jatkuvasti pyörimään TE-keskuksen haastatteluissa, jatkossa 3kk välein, mutta itse palkkatyön ja pitkäaikaisen työsopimuksella työllistämisen mahdollisuutta sitä kautta ei ole tarjottavana, joutuu työtön jatkuvasti käyttämään aikaansa ja energiaansa pelkkään työttömyysturvalain lukemiseen ja opettelemiseen, että pystyy sitä soveltaa erimielisyyksien sattuessa kohdalle, koska Suomen byrokratia on mielivaltainen, oli kyse sitten työvoimavirkailijasta tai sosiaalivirkailista toimeentulotuen hakemisen suhteen. Työttömän tukea hakevan henkilön pitää noudattaa lakia pilkulleen, eikä se aina edes riitä lakisääteisen etuuden saamiseksi, mutta työvoima- ja sosiaalivirkailijoiden lain noudattamista heidän antamissaan päätöksissä ja lausunnoissa ei valvo kukaan, ja rikkeitä tapahtuu jatkuvasti.

Jos ja kun tippuu sossun tuelle, EI kieltäytyessä palkkatyöstä joka turvaisi kohtuullisen kuukausiansion pitkäksi aikaa, vaan useimmiten nykyisessä huonossa talouden tilanteessa kieltäytymisestä palkattomaan pakkopalveluun (kuten kuntouttava työtoiminta) osallistumisesta, alkavat sosiaalivirkailijat harmittavan usein evätä toimeentulotukea laittomasti tilanteissa, jossa ei ole oikeutta myöskään työmarkkinatukeen.

Ajamalla työttömät lainvastaisilla päätöksillä k.o. tapauksessa nurkkaan, joutuu työtön paitsi käyttämään valtavan määrän aikaansa toimeentulotukilain opetteluun ja soveltamiseen, myös itse valituskäsittelyyn ja odotteluun vuokrien ollessa myöhässä, rahojen ollessa lopussa ruoan ostamista varten.

On aivan päivän selvää, että se on ajallisesti sekä energian ja jaksamisen suhteen kaikki pois palkkatyön hakemisesta, jos valtaosa ajasta menee tapellessa sen viimesijaisen etuuden saamiseksi tilille ruokaa ja vuokraa varten; opetellen työmarkkinatukeen ja toimeentulotukeen liittyviä lakeja että tietää oikeutensa, ja lisäksi tapellen jatkuvia lainvastaisia päätöksiä vastaan (joiden korjauksia saa Suomessa odottaa valituskäsittelyssä kuukausikaupalla).

Lisäksi kaikki tämä byrokratian työttömyyttä valvova koneisto, oli se sitten TE-keskus, KELA, tai sossu, maksaa kuukausittain yhteiskunnalle suuret määrät siitä, että se tarjoaa pitkäaikaisten palkkatöiden suhteen työttömille ei-oota, karenssia, sekä laittomasti evättyjä toimeentulotukipäätöksiä; virkailijat nauttivat tästä täyttä palkkaa, mutta pyörittely ei johda palkkatöihin pääsemiseen ja työllistymiseen.

Olisiko kenties vastikkeettomassa, asumistuen kanssa yhteenlasketussa noin 1000 euron perustulossa semmoinen ratkaisu tähän ongelmaan, jolla voitaisiin karsia turha valtontakoneisto pois tuottamasta valtiolle pelkkiä turhia kuluja (kun työllistävää vaikutusta palkkatöihin ei ole), ja jolla voitaisi säästää myös työttömien turhaan lakipykälien opetteluun ja viimesijaisen etuuden saamiseen käyttämää aikaa itsenäistä palkkatyön hakua varten? Ne harvat, joita ei kiinnosta, eikä tule koskaan kiinnostamaankaan palkkatyön hakeminen, ovat marginaaliosa työttömiä, ja he eivät tule valvontakoneiston langettamista sanktioista välittämään muutenkaan; siltä kannalta katsottuna on täysin tehotonta rakentaa valvontakoneistoa tämän marginaaliryhmän ehdoilla turhine kyttäyksineen, kun heihin se ei kuitenkaan tehoa. Lisäksi mikäli vuosiansiot töistä jäisivät vähäisiksi, vastikkeeton perustulo ei pienenisi osa-aika, osapäivä, lyhyistä määräaikaisista, tai keikkatöistä, joten niiden tekeminenkin voisi olla tällöin tulevaisuudessa kannattavaa, jos perustulo tulisi vastikkeettomana.

Nytkin ensi vuonna alkavaan työttömien 3kk välein järjestettävään haastatteluun on varattu lisävaroja valtion budjetista 17 miljoonaa euroa. On jo ehditty päivitellä, että se ei riitä urakkaan. Ja lisäksi, työttömien pyörittely haastatteluissa ei tuo yhtäkään PALKKAtyöpaikkaa lisää työmarkkinoille. Tokihan on päivänselvää, että tuota uutta suurta menoerän kuilua koitetaan kuroa kiinni järjestelemällä entistä enemmän karensseja ja tätä kautta toimeentulotuen sanktioita sille tippuville työttömille. Työttömien pääsemiseen työsopimuksen alaisen palkkatyön syrjään kiinni tällä kaikella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.

Kunnat rikkovat surutta lakia toimeentulotuen myöntämisessä, jos työnhaku ei ole voimassa

Voiko Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa todella käydä niin, että työtön henkilö jolla ei ole säästöjä ja varoja, voi jäädä ilman sosiaaliturvan turvaamaa viimeisintä rahallista kuukausittaista tukea, ja vaikkapa esimerkiksi lentää vuokra-asunnostaan pihalle tämän seurauksena?

Kyllä voi. Tilanne on myös valitettavan yleinen Suomessa. Tämä tilanne toki edellyttää sitä, että sosiaaliviranomainen rikkoo lakia antaessaan laittomasti kielteisen toimeentulotukipäätöksen. Tätä sattuu valitettavan usein, ja tilanne syntyy usein silloin, kun työttömällä ei ole työnhaku voimassa (työnhaku on TE-keskuksen tai TYP / MoPA:n puolesta katkaistu, tai hakija ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi ollenkaan - kummassakin tapauksessa oikeus toimeentulotukeen on sama, ja menettely on monesti sosiaalivirkailijan laiton kielteinen päätös tai kieltäytyminen käsittelemästä toimeentulotukihakemusta ylipäänsä). Tässä tilanteessa työttömällä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen / peruspäivärahaan, koska työnhaku ei ole voimassa, ja toisaalta sosiaalivirkailija vastoin lakia väittää, ettei oikeutta toimeentulotukeenkaan ole, joten rahaa ei tule tapauksessa mistään, ainakaan ilman pitkää valituskäsittelyä.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Työmarkkinatuen katketessa, ja samalla työnhaun katketessa, työttömällä olisi lain mukaan oikeus toimeentulotukeen, usein perusosaltaan alennettuun semmoiseen, mikäli työnhaku on katkolla eikä ole näin voimassa ollenkaan. Tämä huolimatta siitä, että työtön ilmoittaisi, ettei aio uusia työnhakuaan ollenkaan, esimerkiksi syystä että hänet on vastustuksestaan huolimatta siirretty MoPA:an (monialainen yhteispalvelu) TE-keskuksesta, eikä näin ollen ole halua uusia työnhakua jatkossa ollenkaan (MoPA tarjoaa palkattomia "työllistämistä edistäviä toimenpiteitä" nk. palkattomia orjatöitä ja mielenterveyspalveluita, kun taas sinne ohjattu voi olla terve, palkkatöitä hakeva henkilö, joka on ohjattu palveluun pelkkien työttömyyspäivien perusteella; menettely, joka nykyisin on laillinen sitten vuoden 2015 lakiuudistuksen), tai jos tilanne on se, että TE-keskus tai MoPA on tehnyt työnhaun uudelleen voimaan asettamisen niin hankalaksi, ettei työtön voimiltaan jaksa kamppailla työnhaun uusimiseksi.

TYÖNHAUN VOIMASSAOLO EI OLE EDELLYTYS TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISELLE, vaikka kuntien sosiaalivirkailijat usein laittomasti sanelevat näin antaessaan kielteisen toimeentulotukipäätöksen, mikäli toimeentulotuen hakijan työnhaku ei ole voimassa, tai pahimmassa tapauksessa eivät laittomasti käsittele hakemusta ollenkaan, eivätkä näin anna mitään päätöstä josta valittaa.

On totta, että toimeentulotuki on "viimesijaisin etuus" sosiaaliturvassa, joka on näin myös laissa määritelty, ja sitä ennen täytyy selvittää mahdollisuus ensisijaisiin etuuksiin. Tämä on manittu "laissa toimeentulotuesta" (1412/1997) heti alussa:

 "1 § Toimeentulotuen tarkoitus 

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo." 

K.o. lain myöhemmässä kappaleessa on kuitenkin täsmennetysti ja tarkennetusti määritelty ja säädetty nimenomaan tilanteesta, jossa toimeentulotuen hakijan TYÖNHAKU EI OLE VOIMASSA eikä toimeentulotuen hakija ole ilmoittautunut ollenkaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi (jonka pitäisi olla näin ollen k.o. tilanteen täsmällisesti määrittelevänä olla laissa se ensisijainen pykälä, joka nimenomaan säätää käytännön ja menettelytavan k.o. tilanteessa hakiessa toimeentulotukea);

"2 a § (30.12.2002/1294) 
Velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi 

Toimeentulotukea hakeva 17–64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän: 

1) ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä; 

2) opiskele päätoimisesti; 

3) ole työttömyysturvalain (1290/2002) 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tai 4 §:n 1–5 kohdassa tarkoitettu henkilö; 

4) ole laitoshoidon tai lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä; tai 

5) ole muun edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. 

Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan siten kuin tämän lain 10 §:ssä säädetään."

Alla vielä ne tärkeimmät kohdat, eli sanktiot, miten tukea voidaan alentaa tämän mainitun 10 § mukaisesti, jos työnhaku ei ole toimeentulotuen hakijalla voimassa:

"10 § Alennettu perusosa 

Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 

1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; (28.12.2012/1004)

"3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun aktivointisuunnitelman tai työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (1369/2014) tarkoitetun monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseen; (30.12.2014/1373) 

4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. (8.6.2012/291)

Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 

1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai (28.12.2012/939) 

2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. 

(30.12.2002/1294) 
Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien."

Eli työnhaun voimassaolosta on k.o. laissa säädetty tämän pykälän mukaisesti siten, että toimeentulotuen perusosaa voidaan ALENTAA lain 10 § määräämällä tavalla, MIKÄLI TYÖNHAKU EI OLE VOIMASSA, mutta kokonaan eväämistä ei työnhaun voimassaolemattomuuden puitteissa ole mahdollistettu laissa ollenkaan, vaan on säädetty pelkästään toimeentulotuen perusosan alentamisesta (-20% tai toistuvasti kieltäytyessä -40%) liittyen työnhaun voimassaoloon, ja sossun kehoituksen noudattamatta jättämiseen koskien ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi ja laittaa työnhaku voimaan, mikäli se ei ole voimassa, eikä hakija ole työttömänä työnhakijana TE-keskuksen / MoPA:n kirjoilla ollenkaan.

Sikäli myönteiseen toimeentulotukipäätökseen täytyy olla oikeus huolimatta siitä, että työnhaku ei ole voimassa, mutta perusosaa voidaan k.o. lain mukaisesti alentaa 10 § mukaan, jos työnhaku ei ole voimassa.

Kuntien sosiaalivirkailijat kuitenkin rikkovat tätä lakia surutta ja antavat kielteisiä toimeentulotukipäätöksiä eväämällä tuen kokonaan, mikäli työnhaku ei ole voimassa tuen hakijalla, vaikka pykälä laki toimeentulotuesta nimenomaan määrittelee pykälässä 2 a § ne sanktiot toimeentulotuen perusosaan (10 § "alennettu perusosa":n kautta), joita voidaan soveltaa mikäli hakijan työnhaku ei ole voimassa, eikä hakija tahdo sitä uusia, ja ne toimenpiteet eivät sisällä toimeentulotukioikeuden kokonaan eväämistä. Tästä aiheituu vaikea taloudellinen ahdinko rahattomalle toimeentulotuen hakijalle, jonka vuokranmaksu ja laskut myöhästyvät, usein jopa kuukausia, vuokrasuhteeseen tulee särö, tai mahdollisesti vuokrasuhde puretaan myöhästyneen vuokran vuoksi, ja lisäksi tuen hakija jää ilman ruokaa; ihmisarvoinen elämä on siis mahdotonta k.o. tapauksissa joissa sosiaalivirkailija toimii vastoin lakia. Ensi vuonna näemme jatkaako KELA kuntien laitonta linjaa, kun toimeentulotuen maksaminen siirtyy kunnilta KELA:lle.

Laki toimeentulotuesta antaa siis oikeuden saada myönteinen toimeentulotukipäätös, vaikka työnhaku ei olisi ollenkaan voimassa, eikä tuen hakijalla olisi motivaatiota yrittää laittaa sitä voimaan jatkossakaan. Tapauksissa jossa vain työnhaku on katkennut, mutta karenssia ei ole, olisi oikeus hakijalla päästä takaisin työmarkkinatuelle menettelemällä niin, että työnhaku voidaan uusia; tämä ei kuitenkaan ole este leikatun toimeentulotuen hakemiseen ja myönteisen päätöksen saamiselle, mikäli hakija ei k.o. tapauksessa aio uusia työnhakua johtaen takaisin työmarkkinatuelle, sillä laki toimeentulotuesta säätää, ettei työnhaun tarvitse olla voimassa, joka myöskin tarkoittaa tosiasiallisesti sitä, että tällöin ei voi saada työmarkkinatukea vaikkei olisi karenssiakaan - eli lain (1412/1997) aiemmin esitetty pykälä 2 a § sallii tämän.

Työmarkkinatuen nauttimisen ehto on että hakija on ilmoittautunut työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi; laki toimeentulotuesta aiemmin esitetyn mukaisesti määrittelee, että toimeentulotukea voi hakea ja saada myönteisen päätöksen, vaikkei olisi ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi (pistänyt työnhakuaan voimaan), jolloin ei voi myöskään saada ensisijaista etuutta eli työmarkkinatukea, mutta toimeentulotuen perusosaa voidaan tällöin alentaa. Työmarkkinatukeen ei ole oikeutta tapauksessa, jossa työnhaku ei ole voimassa eikä hakija aio ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi:

"Laki työmarkkinatuesta
1542/1993
3 luku 
Työmarkkinatuen saamisen edellytykset 

13 § Oikeus työmarkkinatukeen 

Työmarkkinatukeen on oikeus työvoimatoimistoon ilmoittautuneella kokoaikatyötä hakevalla työkykyisellä työttömällä henkilöllä, joka on työmarkkinoiden käytettävissä ja jolle ei ole voitu osoittaa työtä tai jota ei ole voitu osoittaa koulutukseen. Työmarkkinatuen saajan on säilyttääkseen oikeutensa työmarkkinatukeen ilmoittauduttava työvoimatoimistolle sen määräämällä tavalla."

Eli menettelemällä niin, että jättää ilmoittautumatta työvoimatoimistoon ja laittamatta työnhakuaan voimaan, toimeentulotuen hakija tekee itselleen mahdottomaksi nauttia työmarkkinatukea, ja tähän tulee lain toimeentulotuesta nojalla soveltaa laillisia toimenpiteitä k.o. lain  2 a § ("velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi") mukaisesti.

Laki toimeentulotuesta myös määrittelee että mikäli toimeentulotuen perusosaa alennetaan, on sen yhteydessä laadittava "suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi":

"(30.12.2002/1294) 
Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Kansaneläkelaitoksen tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata tämä kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle. (26.6.2015/815)"

Lakia voidaan tulkita niin, että suunnitelma on laadittava aina, mikäli mahdollista, yhdessä tuen hakijan kanssa. Mikäli hakija kieltäytyy osallistumasta suunnitelman laatimiseen, joka tehdään kasvotusten sosiaalivirkailijan kanssa, niin sitten ei ole mahdollista laatia suunnitelmaa, ei ainakaan asiakkaan kanssa. Tällöin suunnitelman laatiminen jää sosiaalivirkailijan itsensä harteille yksin, tai tarvittaessa hän voi olla muihin työ- ja elinkeinoviranomaisiin yhteydessä ja laatia heidän kanssaan suunnitelman ILMAN asiakasta. Jos sosiaalivirkailija tästä syystä päättää alentaa toimeentulotuen perusosaa entisestään, kannattaa aina pyytää perusteluja mihin lakiin ja asetukseen tämä perustuu. Suunnitelmaan osallistumatta jättäminen ei kuitenkaan mahdollista olla käsittelemättä toimeentulotukihakemusta, tai evätä tukea ja antaa kielteinen päätös, vaan virkailijan tulee laatia kieltäytymistapauksessa suunnitelma ilman asiakasta; näin monesti toimitaankin, mutta joskus virkailija voi laittomasti antaa kielteisen päätöksen tai kieltäytyä käsittelemästä toimeentulotukihakemusta, mikäli asiakas kieltäytyy osallistumasta suunnitelman laatimiseen. Laatimiseen osallistumatta jäämiseen voi esimerkiksi olla syinä näkemyserot, joissa asiakas ei näe itselleen tarpeelliseksi muita palveluita kuin palkkatyön hakemisen, mutta kuntien työmarkkinatuen sakkomaksujen säästämiseksi virkailijaa on kehotettu sisällyttämään suunnitelmaan asiakkaan vastustavasta kannasta huolimatta mm. "kuntouttava työtoiminta". Jos on ihan sama, mitä asiakas sisällytettävistä toimenpiteistä sanoo, ja sosiaalivirkailija tästä huolimatta on lisäämässä suunnitelmaan palkattomia "työllistymistä edistäviä toimenpiteitä", niin on päivän selvää, ettei asiakkaalla ole mitään motivaatiota kahden kuukauden välein (tuen alentaminen saa kestää enintään 2kk) juosta kasvotusten sossussa laatimassa k.o. suunnitelmaa virkailijan kanssa, saadakseen sitä viimeisintä rahallista turvaa mm. ruokaa ja vuokraa varten, etenkin, jos tavoite on työllistyä mikäli mahdollista. Toinen syy voi olla se, että tukea alennetaan jokatapauksessa toimeentulotuen perusosasta se -40%, eli maksimi, jolloin on käytännössä aivan sama miten menettelee - rahaa tulee jokatapauksessa liian vähän ihmisarvoista elämää varten, mutta enempää ei voida alentaa - tehkööt siis silloin suunnitelmansa itse. Turha asiakkaan juoksuttaminen ei tuota mitään lisäarvoa palkkatöiden löytämiseksi.

Suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen selvitymisen edistämiseksi on siis käytännössä suunnitelma, mihin sosiaalivirkailija useimmiten sanelee liudan palkattomia toimenpiteitä, jossa toimeentulotuen hakijan tulisi juosta nauttiakseen jatkossa sanktiotonta toimeentulotukea. Niihin osallistumista sitten valvotaan, ja jos näihin toimenpiteisiin ei suostu, tuen alentamista jatketaan hamaan saakka. Toimenpiteet ovat mitä tahansa muuta paitsi palkallista, työsopimuksen alaista työtä, joten motivaatio suunnitelman laatimiseen osallistuminen palkkatyötä hakevalla ihmisellä on käytännössä nolla; se ei edistä palkkatöihin pääsyä millään, ja tukea on jo alennettu, joten miksi juosta turhaan kaiken tarpeettoman perässä?

Kertomuksia sosiaalivirkailijoiden päätöksistä toimeentulotuen eväämisestä syystä että hakijan "työnhaku ei ole voimassa" on lukuisia. Menettely on VALITETTAVAN YLEINEN. Kyseessä on viimesijainen etuus, ja hakijoiden taloudellinen tilanne on usein erittäin vaikea, joten laittomuuspelleilyt kielteisiä laittomia päätöksiä tehdessä ovat suorastaan pöyristyttäviä.

Toivottavasti joku joka saa laittoman kielteisen toimeentulotukipäätöksen sillä nojalla, että työnhaku ei ole voimassa, vaikka oikeus perusosalta leikattuun toimeentulotukeen olisi, vie valituskäsittelyn eteenpäin. Ehkä joskus saamme KHO:n ennakkopäätöksen asiaan, jossa laiton sosiaalivirkailijoiden tueneväämispäätös saadaan kumotuksi. En yhtään epäilisi etteikö näin vielä kävisi, koska sossujen väärinkäytösten määrä asian suhteen on niin yleistä.

Lopuksi vielä esimerkkinä eräs sudenkuoppa, joka voi johtaa tilanteeseen, että työttömän työnhaku katkaistaan, mutta karenssia ei suostuta langettamaan ollenkaan; tällöin sosiaalivirkailija on vahvoilla tarjotessaan laitonta kielteistä toimeentulotukipäätöstä sen nojalla, että työnhaku ei ole voimassa, tai voi kieltäytyä mahdollisesti antamasta mitään päätöstä, vaikka tämäkin menettely on laiton, ja jos kielteistä päätöstä ei ole niin siitä ei voi suoraan edes valittaa eteenpäin, sillä tällöin ei ole päätöstä mistä valittaa.

Tämä k.o. sudenkuoppa on tapaus, jossa työnhaun katkaisemisen peruste on työkyvyn selvittämiseen tarkoitetusta toimenpiteestä kieltäytyminen, kuten esimerkiksi työttömän terveystarkastus, johon usein ohjataan heti, mikäli suostuu allekirjoittamaan monialaisen työllistymissuunnitelman ja täten siirtymään TYP / MoPA:n asiakkaaksi. Tällöin työnhaun uusiminen suoralta kädeltä mm. netin kautta tehden mahdotonta, sillä uusimisen perusteet ovat tiukemmat kuin monessa muussa tapauksessa.

Tässä tapauksessa työtön voi jäädä tyhjän päälle tilanteeseen, jossa työnhaku on katki, mutta sitä ei voi heti suoralta kädeltä pistää uudestaan voimaan; toisaalta karenssiakaan ei ole olemassa, eikä täten karenssipäätöstä (tai työssäolovelvoitepäätöstä) toimitettavaksi sossuun toimeentulotukihakemusta varten (vaikka tarvittaessa toimeentulotukea pitäisi saada tästä huolimatta, ja asia ratkaista sillä hetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella, siten, että mikäli tukea on maksettu liikaa, voidaan sitä periä myöhemmin takaisin, tai se voidaan laskea tuloksi tulevien kuukausien toimeentulotuessa jos toimeentulotuen tarve jatkuu); ja jos vielä sosiaalivirkailija tässä tapauksessa laittomasti kieltäytyy tekemästä toimeentulotukipäätöstä, tai tekee sen kielteisenä vedoten siihen "ettei työttömän työnhaku ole voimassa", joka ei ole eväysperuste, vaan pelkkä perusosan alennusperuste, niin työtön on melkoisessa lirissä.

Lähti sitten uusimaan työnhakuaan työttämän terveystarkastuksesta uudestaan sopimisen kautta, joka pitäisi tehdä ennen, ennen kuin toimeentulotukea voi laittoman eväämisen turvin myöntää, tai valittamaan laittomasta toimeentulotuen eväämisestä, niin käsittely voi kestää kumpaakin reittiä enemmän kuin kuukauden.

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) määrittelee seuraavasti työnhaun voimaan laittamisesta ja ilmoittautumisesta työttömäksi työnhakijaksi erilaisten sanktioiden jälkeen, jonka seurauksena työnhaku on katkaistu, ja jossa työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin osallistumatta jättäminen aiheuttaa vaikeimman tilanteen työnhaun uudelleen käynnistämisen kannalta:

"1 § Työnhaun käynnistäminen ja voimassaolo 

Henkilöasiakkaan työnhaku käynnistyy sinä päivänä, kun hän pyytää sitä sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa tai henkilökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimistossa ja hänet rekisteröidään työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään. Työ- ja elinkeinoviranomainen voi hyväksyä muullakin tavoin esitetyn pyynnön. T

yönhaun voimassaolo lakkaa, jos työnhakija: 

1) ilmoittaa, ettei hän enää halua pitää työnhakuaan voimassa; 

2) ei asioi työ- ja elinkeinoviranomaisen kanssa viranomaisen antamassa määräajassa ja edellyttämällä tavalla; (16.5.2014/390) 

3) ei esitä työ- ja elinkeinoviranomaiselle sen antamassa määräajassa julkisen työvoimapalvelun tarjoamisen kannalta tarpeellisia selvityksiä ammatillisesta osaamisestaan, työhistoriastaan, koulutuksestaan ja työkyvystään; 

4) ei ilmoita työ- ja elinkeinoviranomaiselle työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitussa määräajassa ja sovitulla tavalla, miten hän on toteuttanut suunnitelmaa; tai 

5) ei osallistu työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin, jotka ovat välttämättömiä hänen palvelutarpeensa selvittämiseksi. 

Työnhaun voimassaolon lakattua työnhaun voi käynnistää uudelleen siten kuin 1 momentissa säädetään. Jos työnhaun voimassaolo on lakannut 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn johdosta, edellytetään lisäksi, että henkilöasiakas pyytäessään työnhaun käynnistämistä sitoutuu osallistumaan työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin."

Kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota ylläolevan siteerauksen kohtaan 5) sekä sitä seuraavaan kappaleeseen, etenkin jos on saanut osoituksen TYP / MoPA:an, eikä aio osallistua koko palveluun tai tehdä sen kanssa yhteistyötä. Tältä kantilta katsottuna voi olla helpompi kieltäytyä mm. koko TYP / MoPA:sta seinäkieltona jo ennen sinne siirtymistä, joka tapahtuisi TYP-kartoituksen merkeissä ja monialaisen palvelusuunnitelman allekirjoittamisen kautta, kuin suostua ensin siirtymään k.o. palveluun, ja vasta sen jälkeen kieltäytyä terveystarkastuksesta jota useimmiten heti ensialkuun TYP / MoPA:an siirtymisen jälkeen "tarjotaan".

Lain mukaan kieltäytymisestä monialaisen työllistymissuunnitelman laatimisesta saa karenssia, ja toistuvasta kieltäytymisestä saa työssäolovelvoitteen, mutta ainakin käsittääkseni työnhaun voi laittaa uudestaan voimaan heti jos se em. syystä menee karenssin kanssa yhtäaikaa katki, jolloin voi olla helpompi saada sitä tarpeellista toimeentulotukea usein nikottelevan ja laittomasti toimivan sossun kanssa; sen sijaan, kuten yllä kuvataan, jos kieltäytyy nimenomaan mm. työttömän terveystarkastuksesta, niin voi olla ettei karenssiakaan rapsahda, vaan työnhaku vain kylmästi katkaistaan, ja sitäpä ei sitten saakkaan voimaan ennenkuin on sopinut uudesta ajasta työttömän terveystarkastukseen ja käynyt siellä - melkoinen aikaavievä rumba siis, jolloin sossu ei mahdollisesti myönnä toimeentulotukea laittomasti tältä ajalta ollenkaan vedoten siihen, ettei työnhaku ole voimassa.

Jos toimii työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla toistuvasti, niin kannattaa huomioida, että silloin voi saada lausunnon jonka mukaan "ei ole työmarkkinoiden käytettävissä". Tällöin voinee ainoa mahdollisuus ilmoittautua työnhakijaksi olla koodilla (05), eli työvoiman ulkopuolisena työnhakijana. Tämän pitäisi riittää myös laittomasti toimivalle, työnhaun voimassaolon uusimista vaativalle sosiaalivirkailijalle, kun tällöin muuta mahdollisuutta laittaa työnhakua uudestaan voimaan ei ole. Tällöin ei myöskään ole oikeutta työmarkkinatukeen / työttömyyspäivärahaan, vaikka olisi ilmoittautunut työnhakijaksi koodilla (05).

Loppujen lopuksi, kannattaa kuitenkin muistaa, että ihan lähtökohtaisesti se, että työnhaku ei ole voimassa, ei ole peruste olla käsittelemättä toimeentulotukipäätöstä, saatika evätä sitä kielteisellä päätöksellä. Näin kuitenkin sosiaalivirkailijat menettelevät hyvin usein, LAITTOMASTI. Kuntien (ja ensi vuonna KELA:n) virkailijoiden tulee kuitenkin ensisijaisesti noudattaa päätöksissään lakia; eivätkä heidän henkilökohtaiset toimintatapansa tai mielipiteensä voi mennä lain yläpuolelle. Jos siis saatte kielteisen toimeentulotukipäätöksen laittomasti, ja ette ole työnhakijana työvoimatoimistossa, eikä työnhaku ole täten voimassa, niin kannattaa valittaa asiasta.

Vain sitten kun suomalaiset uskaltavat valittaa laittomista päätöksistä, saadaan jotain rotia virkailijoiden lain noudattamiseen. On vain varsin valitettavaa, että huono-osaisimpia sorretaan melkeinpä eniten surutta näissä sosiaaliturvan laillisuusasioissa, ja juuri silloin, kun se viimeisen taloudellisen tuen saaminen on kriittisimmillään!

Kuten huomata saattaa, on sosiaaliturvaa käsittelevä lakipykäläviidakko melkoinen soppa. Kun siihen lyödään päälle vielä laiton sosiaalivirkailijoiden menettely toimeentulotuen käsittelyssä, sekä se, etteivät he välttämättä suostu myöntämään virheitään ollenkaan edes, vaikka ne osoittaisi heille, jonka jälkeen valitusprosessi on ainoa mahdollinen tie, niin on selvää että fiksumpaakin kaveria alkaa huimata näiden asioiden parissa.

Voipaska antaa lakia noudattamattomille sosiaalivirkailijoille loppumattoman määrän paskaa; hukkukaa siihen.

Voipaska arvostelee: Go Tan Asian Gourmet Chips Thai

Nykyisen fitness-buumin aikana on välillä hyvä syödä myös hieman paskaa, huolimatta siitä, vaikka valtaosa ravinnosta tulisi terveellisistä ruoan lähteistä. Ei ole järkeä eristää itseään kaikista herkuista, edes vaikka olisi kilpaurheilija, ellei sitten ole mm. kisadieetillä. Kyllä jokaisen kannattaa nyt alkaa keräämään rasvaa lämmittämään itseä tulevan rajun mutta vähälumisen talven varalle.

Voipaska maistoi "Go Tan":in Asian Gourmet Chips Thai -sipsejä.

"THAI is authentic crispy cassava cracker, prepared with pure ingredients. The Thai origin of this vegetarian recipe, with fresh garden herbs, ensures the Asian exotic taste enjoyed by anyone. The fresh cassava dough with fresh spices is mixed, steamed and dried, then fried with sunflower oil."

Sipsi on väitetysti thai-reseptin mukaan valmistettu, ja valmistusmaa on Hollanti.

Havaintomme kiinnittyi seuraaviin seikkoihin:

-Rakenne sipsien parasta aatelia. Paksu ja rapea, eikä liian rasvainen suhteessa muihin sipseihin. Muistuttaa eniten rakenteeltaan Kickersiä, joka on aika priimaa, mutta rakenne on vieläkin rapsakampi ja "tuhdimpi". Erittäin herkullinen koostumuksensa puolesta.

-Maku on "ihan kiva". Mitään mausteista aasialaiskokemusta ei kuitenkaan nimestä ja mainospuheista ("the Asian exotic taste") huolimatta kannata odottaa, vaan aika länsimaalaisen makuinen sipsi on kyseessä. Hieman sekalaisten yrttien makua voi maistaa, jos oikein yrittää, sekä suolan ja aivan älyttömän miedon chilin makua, joka tuskin erottuu. Maku on kuitenkin tasapainoinen, ja tekee mieli lisää, huolimatta siitä, ettei maku pääse mitenkään erikoisiin sfääreihin. Aika mieto siis, mutta kuitenkin tarpeeksi herkullinen. Maku on fressi, eikä mitenkään tehtaan tunkkainen. Ihan jees.

-Rapsakka koostumus nostaa aika perinteisen hyvän keskitason makuista sipsiä asteen korkeammalle. Eli kyllä tätä suositella voi! Ainoa miinus on pieni 50g paketti, johon suhteutettuna hinta on aika korkea. Sopii tyypeille jotka tykkäävät pienen herkutteluhetken lomassa napostella muutaman kourallisen sipsejä, mutta pitkää leffaa katsellessa loppuu helposti kesken jos on tapana mässäillä isommissakin määrin, tai tulee vaihtoehtoisesti kalliiksi, mikäli joutuu ostamaan neljä-viisi pussillista kerralla. Pirteän rapsakka kokonaisuus.

Voipaska antaa "Go Tan Asian Gourmet Chips Thai" -sipseille arvosanaksi:

3,5 / 5 (jos ei kallis hinta haittaa!)

Kajaanin Otanmäen tappo ja huhut - epäillyt läheisen VOK:in asukkaita

Kajaanin Otanmäessä on tapettu sunnuntain vastaisena yönä ryöstön yhteydessä suomalaismies. Uhrilta on anastettu omaisuutta. Poliisi on vahvistanut, että epäillyt ovat läheisen VOK:in asukkaita, kaksi irakilaismiestä, ja heidät on otettu kiinni epäiltynä taposta sekä ryöstöstä. Toinen epäillyistä otettiin kiinni Otanmäestä, ja toinen Kajaanin keskustasta. Rikosylikomisario Jarkko Maksniemen mukaan kiinniotot sujuivat rauhallisesti. Epäillyt olivat taannoin siirretty Kainuun Sanomien saamien tietojen mukaan Otanmäen vastaanottokeskukseen, noin viikko sitten, mutta he ovat tulleet Suomeen jo viime vuonna.

Tiedetään myös, että samana sunnuntaiyönä Otanmäessä ryöstettiin Uunimiehentiellä klo 00.00 – 04.00 välisenä aikana 1975 syntynyt otanmäkeläinen mies, jolta vietiin väkivaltaa käyttäen matkapuhelin. Tätä asiaa puolestaan tutkitaan tällä hetkellä pelkkänä "ryöstönä" (ei mainintaa pahoinpitelystä rikosnimikkeessä). On mahdollista, että tämä tapaus on kytköksissä suomalaismiehen tappoon samana yönä, ja samoihin tekijöihin.

Havainnot pyydetään ilmoittamaan Kajaanin poliisiaseman asiakaspalvelupäivystykseen numeroon 0295416520 tai vihjepuhelimeen numeroon 0295416673. Sähköpostitse havainnot voi ilmoittaa osoitteeseen tutkinta.kainuu@poliisi.fi.

Valtamedian uutisointi ja haastattelut:

Yle on jo kiirehtinyt haastattelemaan poliisitarkastaja Marko Savolaista, ja haastattelussa on heti ensimmäisenä tuotu esiin, että kyseessä on "yksittäistapaus":

-"Tässä on kyseessä yksittäistapaus. Vaikka voi tietysti todeta, että erinäköisiä rikoksia on tapahtunut julkisilla paikoilla, niin tällaista ei toista ole ollut turvapaikanhakijoihin liittyen, kertoo poliisitarkastaja Marko Savolainen Poliisihallituksesta."

-"...emme odota, että mitään tällaisia henkirikoksia alkaa sattua mittavissa määrin." 

(Yle Uutiset. Viranomaiset: Otanmäen tappoepäily yksittäistapaus. Poliisitarkastaja Marko Savolainen. http://yle.fi/uutiset/viranomaiset_otanmaen_tappoepaily_yksittaistapaus/9161376)

Olisiko kuitenkin niin, että yksikin on liikaa, ja yksi on monen alku? Monia muita väkivallantekoja on jo sattunut viimeaikoina turvapaikanhakijoiden tekeminä, jotka eivät tosin vielä tiedettävästi ole tätä ennen johtaneet ihmishengen menetykseen Suomessa.

Edellämainitun Ylen artikkelin mukaan Suomen Punaisen Ristin Oulun piirin hallintojohtaja Ari Haarasella on puolestaan seuraavaa sanottavaa tapauksesta:

-SPR on keskustellut poliisin kanssa rikosten aikaansaamista mahdollisista jälkiseuraamuksista mm. levottomuuksien muodossa. Poliisi nostaa tapauksen takia valmiuttaan, ja myös Otanmäen vastaanottokeskuksen vartiointia on lisätty. Rivien välistä siis voisi lukea, että poliisi valmistautuu suojelemaan VOK:in asukkaita ensikädessä.

-Haaranen ei voi kertoa, ovatko surmasta ja ryöstöistä epäillyt irakilaismiehet saaneet kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa. "Yksittäisten ihmisten turvapaikka-asioita ei voida kommentoida", hän muistuttaa.

Myös Haaranen on innokas heti kättelyssä tekemään, selväksi, että kyseessä on yksittäistapaus:

-"Poliisi nyt tutkii, ja katsotaan mihin päädytään. Tämä ei kerro mitään vastaanottokeskusjärjestelmästä vaan tässä on kyse erittäin valitettavasta yksittäisestä tapauksesta."

Toisessa Yle:n artikkelissa puolestaan haastatellaan Kajaanin maahanmuuttopalveluiden johtaja Asta Komulaista, joka myöskin niin ikään tuo heti kättelyssä esiin kannan siitä, että rikos on yksittäistapaus:

-"Tämä on yksittäistapaus, eikä sitä tiedä, mikä tähän on johtanut. Asiaa pitäisi käsitellä yksittäistapauksena, eli ihan samalla tavalla kuin kantasuomalaistenkin tekemiä rikoksia"

(Yle Uutiset. Taposta ja ryöstöstä epäillyt turvapaikanhakijat ovat olleet Suomessa vuoden. Asta Komulainen. http://yle.fi/uutiset/taposta_ja_ryostosta_epaillyt_turvapaikanhakijat_ovat_olleet_suomessa_vuoden/9161188)

"Tämä on yksittäistapaus", tuo lausahdus, joka tuntuu tulevan hyvin robottimaisesti jokaisen haastateltavan virkamiehen, viranhaltijan, tai SPR:n henkilökunnan suusta, aivan kuin etukäteen sovitusti; ainakin, mikäli kyse on valtamedian tekemästä haastattelusta. Itse en ymmärrä, miksi keskustelua maahanmuutosta ja turvapaikanhakijoiden aiheuttamasta turvallisuusriskistä pitää hyssytellä sulkemalla asia yhtenä laajana käsitteenä piiloon, nimeämällä kaikki heihin liittyvät negatiiviset tapahtumat "yksittäistapauksiksi" jo heti kättelyssä? Miksei näiden asioiden suhteen tarkastella sitä kokonaiskuvaa ihan avoimesti? Asioiden piilottelu ja vähätteleminen tuntuu olevan valtamediassa ja maamme johtotasolla ajan henki.

Lisäksi Yle:n kolmannessa tapaukseen liittyvässä uutisartikkelissa on (todennäköisesti harmittomasti, näin epäilen) haastateltavalta päässyt lipsahdus idioottimaiselta kuulostavan lauseen muodossa, joka on mennyt painoon asti, koska lauseen sisältö on Yle:n hyssyttelevään linjaukseen sopinut. Haastateltu Esa Kärkkäinen on luonnehtinut Yle:lle tapahtumaa "kurjaksi jutuksi" molemmille osapuolille, sekä tekijälle että henkensä menettäneelle uhrille:

- "Kurja juttu molemmin puolin, sekä tekijälle että uhrin omaisille. Eihän se mikään ilouutinen ole, Esa Kärkkäinen totesi."

(Yle Uutiset. Suru ja viha täyttivät Otanmäen kylän surmatyön jälkeen: "Vähän huolettaa". Esa Kärkkäinen. http://yle.fi/uutiset/suru_ja_viha_tayttivat_otanmaen_kylan_surmatyon_jalkeen_vahan_huolettaa/9161316).

Millä tavoin tämä on kurja juttu tekijälle, että hän on mennyt tappamaan suomalaismiehen? Hups, sattuipa nyt ikävästi irakilaismiehelle, kun pääsi "vahinko", toivottavasti ei vallan joudu suuresti teostaan maksamaan. Luulen että Kärkkäinen ei ole tarkoittanut sanoa asiaa ihan tuolla tavalla, mutta Yle on kuitenkin semmoisenaan mennyt julkaisemaan hänen lausuntonsa. Haastattelulla on puolestaan maalattu haastatteluun semmoinen kuva, jossa epäillylle tappajalle annetaan jo tässä vaiheessa sympatiaa, että sattuipa nyt kurja juttu kun meni ja tappoi ihmisen. Yle:llä voisi olla miettimisen paikka siinä, mimmoisia kommentteja haastattelussa päästetään läpi julkaisuun asti.

Niinikään samassa artikkelissa haastateltu paikallinen huoltoasemamyyjä Ersika Karjalainen kertoi, että tunsi miehen eikä tämä olisi tehnyt pahaa kärpäsellekään:

- "Kyllä se tuli yllätyksenä. Varsinkin kun tunsi henkilön, joka ei tee pahaa tyyliin kärpäsellekään, ja juuri hänen kimppuun käytiin."

Tapaukseen liittyvät huhut:

Tapaukseen liittyy jo paljon netissä pyörineitä huhuja. Kovin monesti kuitenkin huhut ovat osuneet ainakin lähelle totuutta internetin ihmeellisessä maailmassa, joten tässä spekulaatioista silmiinpistävimmät:

-MV-Lehden mukaan uhri olisi 52-vuotias Arto M. (jätetään koko nimi tässä julkaisussa tarkoituksella pois).

-Epäilty tappaja (toinen miehistä) olisi huitonut puukolla toista maahanmuuttajaa Raahen vastaanottokeskuksessa, josta syystä olisi siirretty Kajaanin Otanmäen VOK:iin (aivan kuin tästä menettelystä olisi jotain apua). Tämä selittäisi tapahtumia Kainuun Sanomien maininnan osalta siitä, että ainakin itse epäilty tappaja olisi saapunut Otanmäen VOK:iin vasta viikko sitten, mutta olisi oleillut Suomessa kuitenkin jo viime vuoden puolelta lähtien. Jos tämä on totta, niin on ollut tiedossa, että miehellä väkivaltaisia taipumuksia, ja että mies on vaarallinen.

-"Kuksasta" (baari) olisi heitetty maahanmuuttajataustaisia ulos (syy ei tiedossa; yleensä ihmisiä ei kuitenkaan panna pihalle ilman syytä), ja homma olisi eskaloitunut siitä sittemmin ulkona

-Baarihuhun mukaan irakilaismiehet olisivat "uhonneet" baarissa, lentäneet pihalle, ja tämän jälkeen jääneet "norkoilemaan" nurkille pummaamaan tupakkaa ja "vittuilemaan" ohikulkijoille, josta olisi syntynyt lopulta rähinä.

-Myös "arabityylisestä teloituksesta" on huhua liikkeellä; jokainen voi sitten itse päätellä mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Kannattaa kuitenkin tässä vaiheessa suhtautua huhuun hyvin varauksella. Siitä voi kuitenkin olla varma, että mikäli tämä on ollut tekotapa, niin se koitetaan pimittää viimeiseen asti.

-Toinen huhu toisaalta kertoo, että tappo olisi tapahtunut ampuma-aseella (ihmetyttää tosin, mistä VOK:ilaiset olisivat saaneet semmoisen käsiinsä; mutta ei lie mahdotonta), ja että toinen ryöstetty olisi pahoinpidelty sairaalakuntoon.

Huhut ovat peräisin sosiaalisesta mediasta, osa anonyymeiltä nimimerkeiltä, ja osa omalla nimellä, pääosin mm. Ylilaudalta sekä MV-Lehden kommenttiosioista. Huhuihin kannattaa suhtautua varauksella.

Kevyet mullat uhrille. Tässä itse kukin toivoisi, että "yksittäistapausten" aika ei olisi nyt alkamassa. Rötösten tekijät pitäisi olla mahdolista palauttaa pikaisimmalla maitojunalla takaisin lähtömaahansa kuulemaan tuomionsa, vaan tämäpä ei niin vain onnistu - valitettavasti.

Miksi työttömät ovat usein "masentuneita luusereita"?

Usein työttömiä leimataan "kotisohvilla makoileviksi" luusereiksi. Arvostelu menee useimmiten paljon sitä pintaa syvemmälle, että kuka hakee ja saa palkkatöitä, ja kuka ei - eikä tämä enää olekkaan se pääasia (vaikka nimenomaan, palkkatöihin työllistymisestähän tässä kaikessa pitäisi olla kyse). Arvostelu kohdistuu usein päivittäiseen arjesta selviytymiseen ja tekemiseen, elämänhallintaan, tai sen väitettyyn puutteeseen. Huhujen mukaan, kun joutuu työttömäksi niin muuttuu siinä silmänräpäyksessä yhtäkkiä "vain kotona lojuvaksi kaljaa kittaavaksi lusmuksi", joka on mökkihöperöitynyt sinne neljän seinän sisälle päihteidensä kanssa 24/7.

Työttömät leimataan usein heti työttömäksi jouduttuaan moniongelmaisiksi päihteiden käyttäjiksi, sekä masentuneiksi hylkiöiksi, jotka yhtäkkiä tarvitsevatkin kaikki mahdolliset sosiaalipalvelut lautasella pakkosyötettynä; semmoiset palvelut, joilla ei enää ole itse suoraan palkkatöihin pääsemisen kanssa mitään tekemistä, vaikka edellytykset terveyden puolesta töihin olisivatkin olemassa; kyse on yksityiselämän pakotetusta holhoamisesta, tukien leikkaamisen uhalla (mm. karenssit työmarkkinatukeen, sekä leikkaukset toimeentulotuen perusosaan -20%, ja maksimissaan -40%). Elannon hankkiminen ja työsopimuksella palkkatöihin pääseminen ei enää ilmeisesti Suomessa ole ensisijalla työttömien suhteen, vaan on jo "menneen talven lumia" aka "so last season"; nyt tulevat kuntouttavaksi työtoiminnaksi ja työkokeiluiksi naamioidut työsopimuksettomat ilmaistyöt sekä tekemättömänä istuminen kunnan yhdistysten työpajoilla, jotta kunta säästää työmarkkinatuen sakkomaksut työttömästä; lisäksi yksityiselämän pakkoholhoaminen, sekä kivat leikit sosiaalivirkailijoiden kanssa, mallia: "minä tunnen sinut paremmin kuin sinä itse, joten minä luettelen elämänhallintasi ja arkielämäsi puutteet, ja sinä nyökyttelet, ja leikit kanssani säännöllisesti jatkossakin, tai leikkaan tukesi!"

On varmasti totta, että moni työtön kokee jonkinasteista surua, ja osa oikeaakin masennusta pidemmän päälle jossain muodossa, mikä ei ole ihme, kun nykyisen muotoisessa sosiaali- ja työttömyyspalveluiden koneiston hampaissa joutuu tarpeeksi kauan olemaan jauhettuna ja piiskattuna. Monesti sieltä sylkäistään ulos vasta arkussa. Alakuloisuus ja masentuneisuus työttömillä ei siis lähtökohaisesti useimmiten johdu siitä, että työttömät itse lähtökohtaisesti passivoituisivat yksityiselämässään, tai että heidän elämänhallintansa ajautuisi jotenkin väärille raiteille oman laiskuutensa ja saamattomuutensa vuoksi arjen normaaleissa askareissaan.

Monesti se alakuloisuus, ja ehkä jopa sairauteenkin asti etenevä masentuneisuus johtuu nimenomaan siitä sosiaali- sekä työvoimapalvelujen puolelta tulevasta, pitkäkestoisesta vuosien syyllistämisestä, sanktioilla ja tuen alentamisilla kiristämisestä, sekä sosiaalipalvelujen (mm. kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, sekä pakolliset syyllistävässä hengessä käytävät tapaamiset "sossutanttojen" kanssa, jossa kaivellaan arkisia asioita ja yksityiselämää surutta huonossa hengessä) pakkosyöttämisestä, sekä sen vähäisen minimituen saamisen tahallisesti vaikeaksi tekemisestä; tukea myönnetään täysimääräisenä vain jos suostuu päästämään yksityiselämänsä sisälle ulkopuolisia henkilöitä tonkimaan sitä ja keksimään siitä vikoja, sekä syyttelemään mm. elämänhallinnan puutteesta ja ties mistä kuvitellusta; vaikka se elämänhallinta ja selviytyminen arjesta olisi täysin kunnossa.

Näille keksityille syytteille ja syyllistämiselle on kuitenkin olemassa ihan syy: keksittyihin syihin ja puutteisiin työttömän arjen hallinnassa vedoten, voivat työvoimavirkailijat sekä sosiaalivirkailijat sitten alkaa tarjota työttömälle - jonka elämänhallinta on muuten kunnossa, joka on työkykyinen, mutta häneltä puuttuu se palkkatyöpaikka - erinäisiä palkattomia "kuntoutuksia" (ilman palkkaa tehtävää työtä, tai istumista paikassa x, tuntimäärän x päivässä, jotta kunta ei joudu maksamaan sakkomaksuja työttömän työmarkkinatuesta; näin työtön sitten maagisesti "kuntoutuu") sun muita sosiaalipuolen pakkopalveluja, joilla ei enää ole mitään tekemistä itse suoraan työsopimuksen alaiseen palkkatyöhön työllistymisen kanssa.

Kieltäytyessään näistä pakkopalveluista, jotka eivät ole palkkatyötä; ja/tai kieltäytyessään päästämästä sosiaalityöntekijöitä ja työvoimavirkailijoita penkomaan päivittäistä yksityiselämäänsä (tämä, joka viedään uudelle tasolle TYP-kartoituksen alkaessa); tai laittaessaan vastaan virkailijoille, kun sairaan/vajaakuntoisen leimaa koitetaan väkisin lyödä terveen ihmisen otsaan, alkaa sitten se uhkailu, karenssitehtailu, ja tukien leikkaaminen, sekä tappelu byrokratian eri portaiden kanssa. Tappelu, jossa työtön voi vain hävitä, joko vähän, tai sitten vähän enemmän.

Kun ilmoittautuu palkkatyönhakijaksi, ja joutuukin terveenä vuosia tappelemaan sen kanssa, että palkkatyön sijasta pakkosyötetään ties mitä sosiaalipalvelua, kuntoutusta (palkatta tehtävää työtä), ja uhkailua, kiristämistä, sekä tukien leikkaamista (ilman palkkatyöstä kieltäytymistä), niin siinä kyllä monella ajan kanssa mielenterveys ja itsetunto kokea kolauksia oikealta ja vasemmalta. Samalla pitäisi riittää energiaa ihan itse palkkatyönkin hakemiseen, kun TE-toimisto sitä harvemmin työttömälle löytää.

Useilla työttömillä on lähtökohtaisesti suhteellisen terveet elämäntavat, ihan kuten kenellä tahansa muulla ihmisellä, joista joillakin sattuu vain olemaan se työpaikka, kun taas toiset ovat sen menettäneet, tai eivät ole sitä onnistuneet saamaan. Useimmilla työttömillä on elämässä säännöllisiä harrastuksia ja sisältöä päiville, ja suurin osa jopa pitkäaikaistyöttömistä selviää muutenkin arjen "askareista", kuten kaupassa käynneistä, ruoanlaitosta, laskujen maksamisesta, ja sosiaalisesta kanssakäymisestä, ihan kuten kuka tahansa muukin ihminen.

Useilla työttömillä ainoa ongelma on se sen palkkatyön puute, jolla voisi elättää itsensä. Itse päivissä ja arjessa on säännöllisyyttä ja sisältöä. Jos sosiaali- ja työvoimapuolen ainoa tarjottava on terveelle ihmiselle aivan jokin muu, kuin se palkkatyö, kuten vaikka se perinteinen "mene 4h kolme kertaa viikossa istumaan pajalle x, pelaamaan vaikka korttia, niin et menetä tukiasi", vain sillä esitetyllä verukkeella että "olisi jotain tekemistä" päiville, kun monilla on terveytensä ja itsensä kehittämisen kannalta parempiakin vaihtoehtoja, niin mitä hyötyä siitä on itse sille yksilölle? Monesti saatekirjeessä tämmöiseen palveluun kerrotaan "kannustuksen tarjoamisesta" ja "elämänhallinnan edellytyksien parantamisesta", "yhdessä onnistumisesta", sekä tukien mahdollisesta leikkaamisesta kieltäytymisen tapahtuessa - toimenpide, joka on tässä tapauksessa erittäin kyseenalainen vaihtoehto, kun kieltäytyminen ei kohdistu palkkatyöhön, työhön, josta voisi tienata itsenäisesti elantonsa.

Kyse ei siis ole palkallisesta työstä, mutta tukia leikataan, jos et palveluun (myös "työ" nimikkeen alle useasti naamioitu). Kysynkin, että kuka helvetti kokee kannustavaksi sen, että "pääsee" tappamaan aikaansa jonnekin homeluukkuun ilman palkkaa, ilman päämäärää; tai sen, että joku on päättänyt tilastojen perusteella, että koska sinulla on työttömyyspäiviä määrä x, niin elämänhallintasi on hukassa, ja ihmeparannut istumassa homeluukussa y pelaamassa 4h päivässä korttia, tai vääntämässä muutaman linnunpöntön paikalliselle työttömien yhdistykselle? Kuka on muutenkaan pyytänyt, että työtön haluaisi "onnistua yhdessä" tämmöisen porukan kanssa, jolla ei ole tarjota oikeaa työkokemusta, eikä itse palkkaa elannon tienaamiseen? Mikä "onnistuminen" se semmoinen on, ja missä asiassa siinä edes onnistutaan? "Yhdessä onnistuminen" saisi varmasti kannustavamman merkityksen, kun siitä puhuttaisiin oikeaan työhön palkkauksen yhteydessä, oikean työtä tarjoavan yrittäjän kanssa.

Kun palkattomaan "työllistymistä edistävään" (ihmeparannuksen suomaan) palveluun sitten osallistuu, säästää kunta "sakkomaksun" pitkäaikaistyöttömästä (kunta maksaa osan työttömän työmarkkinatuesta, kun työtön on ollut yli 300pv työttömänä). Näin terve työtön menee uhkailun ja sanktioiden sanelemana "kuntouttavaan työtoimintaan", istumaan jonnekin korven keskelle homeiseen pajaan tekemään ei-mitään, ja tappamaan aikaansa juomalla vaikka kahvia. Samaan tilaan sitten sullotaan oikeasti vajaakuntoisia, mm. mielenterveyshäiriöisiä, ja muuten oikeasti apua tarvitsevia ihmisiä (joista osalle tämäkin palvelu on täysin väärä paikka, ja ovat siellä vaan pakosta ihmeparantumassa), sekä terveitä ihmisiä, vähän kuin karsinaan, ilman päämäärää.

Siellä sitten ollaan istumassa käytännössä maksimissaan kaksi vuotta kerrallaan, tukien alentamisen uhalla, tuhlaamassa omaa aikaa, toimenpiteessä, joka kulkee "kuntouttavan työtoiminnan nimikkeellä", mutta josta ei käytännössä terve ihminen saa mitään hyötyä irti, ei arjen hallintaansa (etenkin kun se useimmiten on jo lähtökohtaisesti täysin kunnossa), eikä etenkään avoimille työmarkkinoille työllistymisen edellytyksien parantumiseen. Kun jakso loppuu, uusitaan taas sama suunnitelma, ja sama "rumba" alkaa alusta taas seuraavalle kahdelle vuodelle; vaikka hamaan saakka, jos palkkatyötä ei löydy. Poliitikko kutsuu tätä tapahtumaa valtamedian haastattelussa "työn saamiseksi" ja "työllistymiseksi" - kieroa, eikö?

Lainaus: "kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on parantaa asiakkaan elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle" - tämän takia työvoimavirkailijan ja sosiaalivirkailijan tehtävänä on etsiä mitä tahansa vikaa työttömän elämänrytmistä, ja yleensä lopulta keksiä se vika, jos semmoista ei muuten löydy, jotta on peruste laittaa terve ihminen kyseiseen palveluun.Viimetilassa sinne voidaan vain laittaa ilman perustelujakin. Kyse on rahasta, ei yksilön auttamisesta avoimille työmarkkinoille ja palkkatöihin. Tyhjiä korulauseita, ja lupauksia työllistymisen mahdollisuuksien parantumisesta, jotta kaikki kuulostaisi mahdollisimman hyvältä "maalaiselle". Tässä kohtaa ei auta, jos työtön sanoo, että on psyykkisesti ja fyysisesti terve suoraan avoimille työmarkkinoille työllistymiselle, kunhan vain se oikea työpaikka löytyisi. "Elämänhallinnan" tasosi määrittelee sosiaalivirkailija tai työvoimavirkailija, joka ottaa terveydenhuollon ammattilaisen roolin tarvittaessa. Siinä ei paljoa auta, vaikka työvoimavirkailija itse olisi oikeasti sunnuntaijuoppo, tai oikeasti alkoholisoitunut henkilö, ja työtön itse olisi täysin raitis, ja liikuntaa säännöllisesti harrastava, tai vain muuten terveet elämäntavat omaava fiksu ihminen.

Ja näin terve yksilö hukkaa vuosia elämästään, ja monesti tässä pakkopalveluiden pyörityksessä masentuu - tätä myös työttömyysturvalain ja toimeentulotukilain pykälissä "kuntoutumiseksi" kutsutaan. Yhtä kivinen tie on sillä, joka kieltäytyy kokonaan lähtemästä "työllistämistä edistäviin palveluihin" (se kaikki, mikä EI OLE PALKKATYÖTÄ, tai edes oikeaa työtä, mm. kuntouttava työtoiminta), ja jonka toimeentulotuen perusosaa leikataan lopulta 40%. Se on uhkailun, kyykytyksen, syyllistämisen, ja byrokratian kanssa tappelun loputon papereidenpyörittämisen tie, jolla ei ole loppua, ennen kuin löytää palkkatyön tai pääsee eläkkeelle. Tämä "piiska" tekee kyllä hallaa kenen tahansa mielenterveydelle, mutta palkkatyön löytämisen kannalta siitä ei ole mitään hyötyä, joten se on käytännössä yksilön avoimille työmarkkinoille työllistymisen kannalta täysin tehoton "ase", jota surutta käytetään.

Moni työtön pystyisi pitämään itsensä täysin terveenä fyysisesti ja psyykkisesti ihan oma-aloitteisesti arjessaan, ja moni näin tekeekin. Monella kuitenkin seinä tulee siinä tietyssä pisteessä vastaan, ajan kanssa, eikä omasta syystään. Se mikä lopulta usein alkaa nakertaa mielenterveyttä rikki ei ole oma-aloitteisuuden puute arjessa (mm. harrastuksien suhteen), tai elämänhallinnan puute, terveellisten elämäntapojen puute, tai mikään muukaan itsestä johtuva seikka joka eväisi mahdollisuuden aloittaa palkallinen työ sen löydyttyä; eikä se vaikein asia ole myöskään köyhyys ja rahan vähyys, vaikea taloudellinen tilanne ja sen sietäminen - vaan syy löytyy nimenomaan Suomen työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmästä; siitä miten se kyykyttää, syyllistää, juoksuttaa, pakkoholhoaa, ja uhkailee vuosikausia tukia saavaa työtöntä, sekä monesti tahallisesti saattaa työttömän taloudellisiin vaikeuksiin viivyttämällä (usein lainvastaisesti, tai vähintään arveluttavasti) tukipäätöksiä ym.; käytännössä tavoilla, jotka eivät enää liity itse palkkatyön hakemiseen millään tavalla. Tämä kaikki ulkopuolelta tuleva itsetuntoa ja "ihmisarvoa päähän potkiva rumba" kulkee alusta pitäen ja vuodesta toiseen, siinä terveen työttömän arjessa, normaalin elämän siivellä, nakertaen psyykettä pikkuhiljaa, vaikka muuten eläisi kuinka raittiisti, terveellisesti, liikkuen säännöllisesti, pitäen kunnostaan huolta, sivistäen itseään vaikka itseopiskellen ym. Tämä sosiaaliturvajärjestelmä ja sen kylmät asenteet sekä armottomuus aiheuttaa varmasti nykyisellään ihan merkittävän paljon mielenterveysongelmia lähtökohtaisesti terveille työttömille, ja sitä kautta myös terveydenhuollon kuluja; ja mikä pahinta, täysin tehottomasti kun tarkastellaan asiaa palkkatöihin työllistymisen edistämisen kannalta, kuka tästä siis hyötyy?

Ne vähäiset tilastot monialaisen yhteispalvelun (aka TYP) ja kuntouttavan työtoiminnan kautta avoimille työmarkkinoille (ts. "palkkatyöllistyminen") työllistyneiden määrästä jakson loputtua osoittavat aivan naurettavan mitätöntä määrää; paria hassua prosenttia. Ironisesti, palvelun määräaikaisella jaksolla kuolleiden määrä on melkeinpä samaa luokkaa, kun oikeisiin palkkatöihin työllistyneiden.. Lisäksi tilastot eivät ota luvussa edes huomioon sitä, että kuinka moni näistä työllistyneistä on onnistunut työllistymään oma-aloitteisesti itsenäisellä työnhaulla, ja kuinka moni oikeasti "pakkopalveluiden" avittamana. Määrä on jokatapauksessa mitätön, ja osa määräaikaisen ajanjakson tilastoiduista henkilöistä eivät ole tilastoissa ensimmäistä peräkkäistä kertaa, vaan ovat siellä jo monetta jaksoa putkeen. Ei ole siis yllätys, että näitä tilastoja halutaan pitää mahdollisimman piilossa, ja tilastointia harrastaa palvelun suhteen mahdollisimman vähän (pakollinen "foliohattu-momentti").

Monesti lopulta sitä leikattua toimeentulotukea hakemassa istuu järjestelmän luoma hermoraunio, joka oli työttömyyden alusta lähtien terve vuosikaudet, mutta jonka virkailijoiden vuosia kestänyt tarpeeton kyykytys, syyllistäminen, sekä arkeen pakkosoluttautuminen pahimmassa tapauksessa masensi, keskellä tukiviidakkoa. On varsin selvää, että terve ja itsenäinen ihminen ei halua arki- ja yksityiselämäänsä ulkopuolisia ihmisiä (virkailijoita) tonkimaan ja holhoamaan päivittäistä elämäänsä; etenkin kun oletus sekä asenteet, huolimatta totuudesta, ovat semmoisia että jokainen työtön on jollain tavalla avuton ja vammainen, ja tarvitsee päivittäisissä arkiaskareissaan holhousta ja kontrollointia, että osaisi suurinpiirtein itse valmistaa ruokaa, käydä kaupassa, tiskata tiskit ym.; asioita, jotka lähes jokaisella varmasti ovat hallussa. Valitettavasti suomalainen yhteiskunta ja sosiaaliturva ovat vuosi toisensa jälkeen menneet siihen suuntaan, että sosiaalipalveluita ja pakkoholhousta koitetaan pakkosyötää tukien menettämisen uhalla terveelle työttömälle (tai kenelle tahansa, joka ei kyseistä "apua" halua vastaan; jolloin lopputulokseksi ei voi lähtökohtaisesti asettaa kovin korkeaa odotusarvoa).

Se hermoraunioksi vuosien kyykyttämisellä taiottu yksilö etsii vielä edelleenkin vain sitä palkkatyötä; sitä ei työvoimapalveluiden tai sosiaalipuolen palveluiden puolelta ole hänelle tarjottu tai ehdotettu sen alun jälkeen enää vuosikausiin. Hänelle on vain kerrottu, että hän on nyt jollain tapaa kuntoutuksen ja holhouksen tarpeessa, ja niiden palveluiden vastaanottamisesta on tullut täyden sosiaaliturvan saamisen vaatimus.

Kun mediassa poliitikot puhuvat "työstä" ja "työllistämisestä", niin yhä harvemmin termillä viitataan työsopimuksen alaiseen palkalliseen työhön; ja vastaavasti yhä useammin "työ" -nimikkeen alle on naamioitu erilaisia palkattomia sosiaalipalveluiden kokonaisuuksia, jotka eivät joko A) ole missään tekemisissä oikean työn kanssa, eikä niistä saa palkkaa / ei solmita työsopimusta (kunta säästää "sakkomaksun" kun työtön menee kuntouttavaan työtoimintaan), tai B) vastaavat käytännössä vaativuudeltaan jotain matallemman tason työtä, joista tavanomaisesti maksetaan tekijälleen palkkaa, mutta tässä tapauksessa työ teetetään surutta palkatta, korvaten työsopimuksella olevia palkallisia työntekijöitä surutta ja jatkuvasti yrityksen sisällä. Ei myöskään saa palkkaa, eikä solmita työsopimusta, vaikka tässä vaihtoehdossa ehdottomasti moiseen aihetta olisi!

Valitettavasti työttömyys- ja sosiaaliturva Suomessa on mennyt yksilön ihmisarvoa polkevaksi sekamelskaksi, jossa on täysin unohtunut se tavoite, että työtön pääsisi PALKKAtöihin tienaamaan oman elantonsa; nykyisin täyden tuen saamisen vaatimukset ovat niputettuja sosiaalipalveluiden kokonaisuuksiin joilla ei ole avoimille työmarkkinoille palkkatöihin työllistymisen kanssa enää mitään tekemistä. Työttömistä leivotaan paperille sairaita sosiaalipalveluiden ja kuntoutuksen tarpeessa olevia yksilöitä, jotka sitten sillä verukkeella voidaan laittaa tuhlaamaan aikaansa kuntouttavaan työtoimintaan johonkin homeluukkuun, sama ties miten, jotta kunta säästäisi työmarkkinatuen maksuosuutensa pitkäaikaistyöttömistä, tai voisi leikata toimeentulotuen perususaa ja säästää täten. Tai sitten löytyy se rottayritys, joka pyörittää liikevoittoa tuottavaa yritystoimintaansa pelkillä "kuntoutumassa" olevilla palkattomilla työntekijöillä, jotka ovat siellä tukien menettämisen uhalla, tottakai (hyvänä esimerkkinä Tuoterengas Oy, joka on sittemmin vaihtanut nimensä, ja sen palkattomilla työntekijöillä valmistamansa Mölkky-pelit, aka miljoonabisnes ilman maksettua korvausta työstä)!

Työtön ei Suomessa ole yleensä se, joka työttömäksi jäädessään passivoituu itse omasta aloitteesta ja halustaan, ja sitä kautta masentuu; se on vuosia kestävä sosiaaliturvajärjestelmän ihmisarvon vastainen kohtelu, pakkoholhous, ja kaiken muun paitsi itse sen palkkatyön sanktioiden uhalla "tarjoaminen", joka passivoi ja masentaa työttömäksi joutuneita.

Vastikkeeton perustulo voisi korjata monia ongelmia heikossa työtilanteessa olevien ja työttömäksi jääneiden mielenterveydenkin suhteen, ja oikein toteutettuna se voisi myös kannustaa tekemään epäsäännöllisempiäkin töitä sekä harrastamaan mm. pienyrittäjyyttä. Ja muutenkin, jo potkittujen potkimisella ei saada mitään muuta aikaan kuin lisää terveydenhuollon kuluja; sen tämä nykyinen sosiaaliturvan järjestelmä kyllä hoitaa erittäin hyvin. Todennäköisesti nykyhallitus onnistuu "ryssimään" perustulokokeilunkin, ja päätyy sen kautta lisäämään byrokratiaa, sanktioita, paperisotaa, ja vastikkeellisuutta työsopimuksettomien, palkattomien töiden, sekä pakkoholhouksen lisäämisen kautta - sekä ajamaan mm. pienyrittäjät ja freelancerit entistäkin ahtaammalle.

Kiitos Filatov, kiitos Risikko (muun muassa).

Monialainen yhteispalvelu, eli monialainen paskasuunnitelma

Monialaiseen palveluun (uudistettu TYP) ohjataan ovelasti "työttömän terveystarkastuksen" kautta. Turha luulla, että tämä on mikään vakikäynti terveydenhoitajalla. Siellä kaivellaan kaikki psykologisista testeistä lähtien, ristikuulustellen, kunnes löytyy jotain josta voidaan vaikka tekemällä vääntää työttömälle ongelma terveytensä suhteen. "Työttömän terveystarkastus" on osa "kartoitusjaksoa" jossa "selvitellään jatkotoimenpiteitä ja vaatiiko työllistyminen avoimille työmarkkinoille työllistymistä tukevia palveluita (eli ns. aktivointi, kaikki millä ei ole mitään tekemistä itse palkkatyön kanssa, joista "monialaisessa palvelussa" holhotaan viikkotasolla työtöntä ja pompotellaan KELA, TE-keskus, sekä kunnan sosiaalitanttojen puolesta ristikuulustellen)".

Palvelua kutsutaan fraasilla "työllistymistä edistävä", josta voi fiksuimmat rivien välistä jo lukeakkin että kyseessä ei ole palkkatyö, vaan palkkatyöstä erillään oleva pakkopalvelu työttömille, jonka hyvinkin puolueellinen taho on verhonnut töihin pääsemisen edellytyksiä parantavaksi "väliportaaksi". Tilastojen valossa tämmöiset palkattomat aktivoinnit ovat olleet erittäin huonosti työllistäviä, kun niistä on jopa hupaisan vähäinen määrä prosentuaalisesti työllistynyt avoimille työmarkkinoille toimenpiteen jälkeen, tuhlaten tähän ensin pakon edestä puolesta vuodesta vuosiin, joten voiko niitä sitten "työllistymistä edistäväksi" edes kutsua? Tämä statistiikka-tappio työllistymistä edistävien palveluiden tarjoajille ja kannattajille on toki valtamedioilta jäänyt "vahingossa" huomaamatta. Ja kukapa välittäisikään siitä, että nyky-Suomessa työtä teetetään laajamittaisesti ja enenevissä määrin palkatta; ennen kuin paska osuu niin sanotusti omaan tuulilasiin.

Jos joudut työttömän terveystarkastukseen tai monialaisen palvelutilanteen "kartoitusjaksolle", jossa selvitellään monialaiselle yhteispalvelulle tarvetta, niin käytännössä olet jo joutunut tähän palveluun.

Lueskelimme hieman tuossa männävuodelta dataa siitä, kun oli laitettu työttömiä tuolle monialaisen palveluntarpeen kartoitusjaksolle sekä työttömän terveystarkastukseen sen verukkeella että katsotaan "onko tarvetta" työllistämistä tukeville palveluille (monialaiseen palveluryhmään sijoittaminen, "jos tarpeen"), niin sieltä kartoitusjaksolta oli kaikki usea sataa pitkäaikaistyötöntä todettu jonkin "työllistämistä edistävän palvelun" (ts. aktivointi) tarpeen alaiseksi ja sijoitettu muuhun jatkoon, kuin avoimen itsenäisen palkkatyön hakuun - jonka tavoite on avoimille työmarkkinoille suoraan työllisyminen.

Kuulostaako hieman epäilyttävältä, että kukaan osoitetusta joukosta ei ollut mukamas selvinnyt ns. "puhtain paperein" (ns. tarpeeksi terve palkkatöihin)?

KAIKILLE osoitetusta ryhmästä työttömän terveystarkastukseen sekä monialaisen palvelun kartoisjaksolle katsottiin olevan tarve muille jatkotoimenpiteille kuin työnhaku avoimille työmarkkinoille ja työllistyminen palkkatöihin. KAIKKI sijoitettiin joko a) varhaiseläkkeelle (n.25%), tai monialaiseen palveluun, jonka kautta työhönvalmentajalle, työkokeiluun, kuntouttavaan työtoimintaan, KELA:n kuntoutukseen, ja useampi jopa sattui tällä 3kk kartoitusjaksolla kuolemaankin. KUKAAN ei palannut palkkatyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-keskukseen palvelulinjalle 2 tai 1. KUKAAN ei saanut myöskään palkkatöitä.

Uskomatonta, eikö? Jopa itse näissä virallisissa laadituissa raporteissa yhtenä tavoitteista mainittiin "kunnan sakkomaksujen säästöt", vaikka niissä oli kyse työttömän terveyden kartoituksesta.

Monialainen palvelusuunnitelma ja ns. "kartoitusjakso" sekä "työttömän terveystarkastus" ovat vitsi!

Nämä ovat niitä palveluita joihin aiemmin on ohjattu vain moniongelmaisia sairaita, kuitenkin nyt vuoden 2016 alusta taustoihin katsomatta myös jokainen pitkäaikaistyötön tulee saamaan kutsun ennemmin tai myöhemmin. Ainoa tie kiemurrella ulos tästä palkkatyöhön johtamattomasta, holhouspommista, on täysi seinäkielto osallistua monialaiseen palveluun (jos terveenä pysyminen kiinnostaa). Moinen kolmen eri byrokratian portaan yhteinen pompottamisjärjestelmä nimittäin pitää huolen siitä, että psyyke kärsii pahan kolauksen jos lähtee hommaan terveenä mukaan. Siinä ei riitä se, että suostuu tekemään palkatonta, työsopimuksetonta työtä ne tunnit jotka määrätään ja sitten kotiin ilman palkkaa, vaan pitää suostua myös olemaan jatkuvasti palkattoman pajatyön lisäksi kolmen eri tahon ristikuulusteltavana ja kyykytettävänä, psykiatreineen kaikkineen.

Monialaiselle palvelulle ei ole määritelty laissa enimmäiskestoa, vaan kun sinne puolueellisen "terveystarkastuksen" jälkeen ohjataan verukkeella sun toisellakin myös ne terveet (vrt. aiemmin esitetty kokeiluryhmä joista yksikään ei ollut mukamas tarpeeksi terve suoraan palkkatöihin tai niiden hakuun tämän terveystarkastuksen mukaan), niin se sitten jatkuu kunnes "todetaan ettei monialaiselle palvelulle enää ole tarvetta" (kirjattu lakiin monialaisesta palvelusta)- ja tämä taho, joka näihin palkattomiin, monialaisesti holhoaviin toimiin ohjaa, on se sama, joka tuon päätöksen terveydestä tekee. Puolueellistako, etenkin kun muistetaan se että tämä samainen taho on yksi niistä palvelun järjestäjistä, joka säästää ns. "sakkomaksut" kun tarjoaa mitä tahansa palkatonta aktivointitoimenpidettä työttömälle, huolimatta siitä onko tämä hänelle edunmukaista, tai edes hyödyllistä toimintaa?

Käytännössä tätä monialaista palvelua ja sen aktivointitoimia voidaan sitten jatkaa hamaan saakka. Palkkatyön kanssa tällä ei ole mitään tekemistä, ja työt teetetään niillä työpajoilla jotka ovat kunnan omia tai sen kanssa yhteistyössä (ks. yhdistykset), joihin on ennen sijoitettu vain moniongelmaiset "oppimaan arjen rutiineita". Erittäin houkutteleva tarjous terveelle ihmiselle, joka haluaisi vain palkkatöihin, tehdä työtä saadakseen rahaa elämiseen, ja sen jälkeen viettää hieman vapaa-aikaakin työstä.

Kaikki muut tahot hyötyvät monialaisen palvelun pakkotuottamisesta, paitsi itse sinne määrätty työtön, joka on siellä loukussa vaikka eläkkeelle saakka (tai hautaan) KELA:n, TE-keskuksen, ja kunnan monivalvottavana vuodesta toiseen. Kunta säästää sakkomaksut, työhönvalmentajat ottavat täydet palkkansa holhoamisestaan, pajojen vetäjät saavat ilmaista työvoimaa (ja toisin kuin usein luullaan, niissä tehdään myös useasti taloudellista voittoa, mm. Mölkky hyvä esimerkki tästä: lue artikkeli Iltasanomista: "Lahden seudun työttömät sorvaavat kotimaisesta koivupöllistä tänä vuonna yli 200 000 Mölkky-peliä, joista lähes kaikki menevät vientiin."), kolmen eri osaston tantat saavat palkkaa järjestelmän pyörittämisestä - työtön, no se saa niitä neuvoja "arjessa selviämiseen" siellä työpajalla, sairaan paperit vaikka pakkosyötettynä, sekä tyhjän käteen, suostuessaan noiden eri tahojen yhteiskyykytettäväksi. Oletus on siis, että kukaan työtön ei yhtäkkiä työttömäksi jouduttuaan osaa edes arjen rutiineita. Meillä on siis puoli miljoonaa, jotka eivät osaa herätä ja kokata itselleen ruokaa, tai edes lämmittääs itä mikrossa, saati sitten ostaa mikroakaan itse. Samaan aikaan vastaanotoilla sosiaalivirastoissa istuu useimmiten hyvinkin lihavia tätejä, joilla voisi olla paljonkin parannettavaa fyysisen terveyden ja ruokavalionsa suhteen. Toki tämän mädän järjestelmän syy tulee johtotasolta, ja työntekijät toimivat tässä lähinnä välikappaleena. Työntekijöitä viranomaistöissäkin kun on niin moneen lähtöön.

Ironisinta on ehkä se, että aktivointia ja muita pakkopalveluja tarjotaan työmarkkinatukilain nojalla työttömille tukien katkaisemisen uhalla Suomessa, sekä toimeentulotukilain nojalla sanktiota tähän viimesijaiseen etuuteen, mikäli aktivoinnista ja muusta "arjesta selvitytymisen parantamiseksi" sekä "työllistymisen edellytyksien parantamiseksi" naamioidusta palkkatyöhön johtamattomista toimenpiteistä kieltäytyy. Niitä mainostetaan työttömien itsenäistä selviytymistä ja mielenterveyttä parantavina pakkotoimenpiteinä, sekä syrjäytymistä ehkäisevinä; tästäkin huolimatta nämä aktivoinnit ja muut karenssin uhalla tarjottavat palkkatöihin millään tapaa liittymättömät pakkopalvelut ovat itsessään yksi merkittäviä syitä mitkä johtavat terveiden työttömien syrjäytymiseen ja mielenterveysongelmien lisääntymiseen, ensisijassa. Jokin tässä on siis hieman nurinkurista. Miksi mielenterveyden ja arjesta selviytymisen parantamiseen, sekä työllistymismahdollisuuksien parantamiseen tarjotaan karenssin ja sanktioiden uhalla palveluita, jotka nimenomaan itsessään aiheuttavat edellämainittuja ongelmia (ja joiden poistaminen vähentäisi näitä sairauksia/ongelmia työttömillä)?

Miettikää siis kahdesti, että onko mahdollista kieltäytyä tästä monialaisesta yhteispalvelusta  (sekä muista työsopimuksettomista aktivointitoimenpiteistä). Tiedän ihmisiä jotka ovat näin toimineet ja hakevat edelleen suoraan palkkatyötä karensseista huolimatta, koska ovat vailla pelkkää työtä, eivätkä omaa mitään mielenkiintoa lähteä semmoista palkattomasti tekemään työllistäen samalla yhtä sun toista tanttaa ja sosiaalivirkailijaa oman työttömyytensä verukkeella. Järjestelmä kun ei halua löytää työttömälle työtä siinä vaiheessa, kun aktivointoimenpiteisiin "putoaa", vaikka monialaisen palvelusuunnitelman kautta. Sillä hetkellä kun jokaisesta yksittäisestä työttömästä on saatu palkaton orja, joka työllistää yllättävän monta sosiaalivirkailijaa, työhönvalmentajaa, ja tekee ilmaista panosta kuntien eri herroille työpajoilla jne. alipalkalla, ilman työsopimuksen etuja ja oikeuksia. Moni työttömän aktivointiin kytkeytynyt taho on tästä erittäinkin tyytyväinen, vaikka aktivointi jatkuisi kymmeniä vuosiakin johtamatta palkkatyötön ja avoimille työmarkkinoille työllistymiseen - sen voisi jopa villisti olevan paras vaihtoehto näille tahoille.

Mutta jos kieltäydytte monialaisesta palvelusta ja ns. aktivoinnista, niin moni näihin kytkeytynyt järjestelmää hyväksikäyttävä taho jää hyötymättä työttömyydestänne ja palkattomasta työpanoksestanne. Myös henkinen terveytenne saattaa pysyä parempana, kun ette joudu ristituleen niin monen eri valvovan tahon kanssa jatkuvasti. Rahallinen menetys on toki suuri, mutta se SAATTAA olla sen arvoista. Moni eri sosiaalivirkailija ei saa tällöin leipäänsä juuri teidän työttömyytenne kautta, mutta tulee myös muistaa, että tämä ei Suomen taloudelle ole kovinkaan merkittävä kolaus, sillä TE-virkailijoiden sekä sosiaalivirkailijoiden, ja työhönvalmentajien työpanos ei ole taloudelle tuottavaa työtä nykyisellään. Heidän tuottavuutensa keskimäärin Suomen taloudelle olisi suurinpiirtein sama, jos he itse olisivat työttöminä työnhakijoina, tai vaikka aktivoinnissa kunnan työpajoilla.

Kieltäytymisessä monialaisesta palvelusta sovelletaan työmarkkinatuen suhteen lakia työmarkkinatuesta (ks. karenssimenettely), jonka jälkeen on oikeus anoa toimeentulotukea viimesijaisena tulonlähteenä jos on karenssilla työmarkkinatuesta (säästöjä ei saa olla, tai ne lasketaan tuloiksi, kuten myös merkittävä omaisuus, paitsi asunto, jos se on omassa asuinkäytössä). Toimeentulotuen suhteen mahdollisine sanktioineen aktivoinnista kieltäytymisen, tai monialaisesta palvelusta kieltäytymisen kanssa, sovelletaan lakia toimeentulotuesta. Toimeentulotukeen on aina karenssin alla oikeus, mikäli ei omaa mittavaa omaisuutta (paitsi asuinasunto) tai säästöjä. Sitä voidaan leikata kuitenkin perusosasta katsoen -20% kerrallaan 2kk ajan, tai maksimissaan -40%, jos "moitittava menettely" työnhaun tai aktivoinnista kieltäytymisen suhteen on toistuvaa. -40% on kuitenkin maksimisanktio toimeentulotuen perusosaan, ja sitä enempää tukea ei voida leikata edes väliaikaisesti, vaan -40% alennetulla toimeentulotuen perusosalla sanktioitu toimeentulotuki on kuitenki se etuus, mihin on AINA oikeus viimesijaisena etuutena. Kokonaan toimeentulotukea ei voida evätä millään verukkeella palkattomasta työstä tai muista aktivointitoimenpiteistä kieltäytymisen varjolla, jos saa työmarkkinatuesta karenssin. -40% vaikuttaa vain toimeentulotuen perusosaan. Kohtuuvuokraan, kohtuulliseen sähkölaskuun, vähäistä suurempiin terveydenhuollon menoihin, tai reseptilääkkeiden korvattavuuteen osana toimeentulotukea ei toimeentulotuen sanktiot vaikuta. Tämä on kirjattu lakiin toimeentulotuesta.

Seisokaa siis sen takana mihin uskotte. Jos uskotte, että olette terve palkkatöihin ja avoimille työmarkkinoille, niin älkää suostuko sairaille tarkoitettuihin aktivointipalveluihin tai monialaiseen palvelusuunnitelmaan osallistumiseen (KELA:n, TE-keskusen, ja kunnan yhteistyössä järjestämä pakkopalvelu). Jos uskotte, että työstä pitää maksaa työehtosopimuksen mukainen minimipalkka, ja että työ pitää teettää työsopimuksella, tai ylipäänsä, että työstä pitää maksaa palkkaa, ja se kuuluu kaikille suomalaisille, niin älkää suostuko palkattomaan työhön, aktivointiin, tai muuhun vastaavaan työsopimuksettomaan toimenpiteeseen. Ottakaa selvää, voitteko kieltäytyä ja selvitä sen jälkeen taloudellisesti. Suojelkaa mielenterveyttänne pakkopalveluilta, joissa ei selviä tekemällä palkatta pajatöitä, vaan jossa pakotetaan myös eri tahojen ja psykiatrien ristikuulusteltavaksi ja holhottavaksi, jos koette, että ette ole näiden palveluiden tarpeessa, ja haluatte vain tehdä työtä palkkaa vastaan. Arvostakaa itseänne.

Mukavaa talvea!
-Voipaskan toimitus

KELA kaavailee perustuloa, uusi päivitetty malli jopa heikompi kuin -40% leikattu toimeentulotuen perusosa

Kun perustulosta alunperin puhuttiin, puhuttiin nykyisten yhdistettyjen sosiaalietuuksien mukaisesta minimitulosta, verottomana, jokaiselle kansalaiselle käteen vastikkeetta.

Pieni leikkaus verrattuna täysimääräisiin nykyisiin minimisosiaalietuuksiinkin olisi vielä ollut ihan kohtuullinen, sillä nykyisin korkealla vuokralla asuva voi saada käteen toimeentulotukena(+asumistukena) noin 1000 euroa /kk + reseptilääkkeet (jos on sairas) + julkisen terveydenhuollon menoja, mikäli sairastuu ja on varaton.

Tämä oletuksena, ettei ole pitkäaikaistyötön jotka useimmiten ovat joko ilmaistyössä palkatta, tai -20% tai -40% alennetulla toimeentulotuen perusosalla kituuttavia, koska ovat kieltäytyneet esimerkiksi aktivointitoimenpiteestä (aktivointi = palkaton, työsopimukseton työ). Siinä ei paljoa auta, jos hakee itsenäisesti palkkatöitä, ja TE-keskuksen tarjoamia palkkatöitä, sillä sillä ei ole väliä mikäli kieltäytyy yhdestäkin palkattomasta työstä (mm. kuntouttava työtoiminta, työkokeilu).

Otetaanpa uusi, alkuperäissuunnitelmista merkittävästi heikennetty KELA:n perustulomalli tarkasteluun. Alkuperäisissä puheissa puhuttiin perustulomallista, jonka määrä olisi nykyisten sosiaalietuuksien kokoinen määrältään - jälkikäteen esimerkkinä käytettiin myös noin 800 euron/kk perustulomallia, MUTTA näissä esimerkeissä perustulo ei olisi korvannut mm. asumistukea sekä harkinnanvaraista toimeentulotukea (kokonaissumma edelleen noin 800e/kk + asumistuki n.200e ja risat + lääkkeet).

KELA:n uudessa mallissa perustulo korvaisi täysimääräisenä sekä asumistuen että harkinnanvaraisen toimeentulotuen ollen n.800e/kk, joka on määrältään jopa heikompi kuin tällä hetkellä ihmisarvoisen elämän vaarantamalla -40% toimeentulotuen perusosan leikkauksella kituuttavien tuki.

Erityisesti KELA:n uusi malli, jossa perustulo olisi n.800e/kk, ja korvaisi sekä asumistuen että harkinnanvaraisen toimeentulotuen, ampuisi niitä jalkaan joilla on vähintään keskisuuri tai sitä suurempi vuokra (keskimääräisesti, koko maan vuokratilannetta tarkastellen). Kärsijöiksi joutuvat erityisesti Etelä-Suomi, suuret kaupungit Suomessa, sekä kermana päälle Helsinki.

Etelä-Suomessa vuokra-asuntoja on vaikea löytää alle 500e/kk, Helsingissä 700e-800e:kin lienee haasteellinen. Monessa Etelä-Suomen kaupungissa toimeentulotuessa huomioitava kohtuuvuokra onkin tällä hetkellä noin 550e/kk. Tähän päälle toimeentulotuen asiakas saa noin 470e/kk toimeentulotuen perusosaa ruokaa ja vaatteita ym. perustarpeita varten, sekä tarpeen vaatiessa myös reseptilääkkeisiin sekä julkiseen terveydenhuoltoon korvauksia.

Summa on karkeasti KORKEIMMILLAAN noin 1000e/kk + reseptilääke- ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltokulut, kun asutaan n.500-550e/kk maksavassa vuokra-asunnossa (tai vähemmän, jos vuokra on halvempi). Käteen toimeentulotuen asiakkaalla jää vuokran jälkeen siis noin 470e/kk, joka ei loppujenlopuksi ole liikaa kuukaudeksi kaikkiin perusmenoihin.

Suuri osa pitkäaikaistyöttömistä on jopa -40% leikatulla toimeentulotuella (-40% n.470e/kk perusosasta pois), jolloin kokonaistulot asuen ym. mukaisessa vuokra-asunnossa (esim. 550e/kk) ovat noin 830e-840/kk - vuokran jälkeen käteen jää kaikkiin kuukauden perusmenoihin siis noin 250-280e/kk, karkeasti. 60-70e/viikko. Tämä on juurikin se syy miksi niin moni pitkäaikaistyötön masentuu, syrjäytyy, ja vetää itsensä narun jatkeeksi. Tuolla summalla vuodesta toiseen kituuttaminen kun on kohtuutonta, kun mitään ei pysty tekemään, ja jokaisen euron saa laskea tarkkaan saadakseen edes ne pakollisimmat tarpeet kaupasta pysyäkseen hengissä elintarvikkeiltaan kalliissa Suomessa. Lisäksi tähän se, että joskus jotain pakollista suurempaa menee rikki, ja mites sitten suu pannaan, jos joutuisi sijoittamaan johonkin joka maksaa esim. yli 200e. Lainaahan ei saa ottaa, koska se on "tuloa" ja pois toimeentulotuesta.

Kun nyt verrataan ylläolevan esimerkin noin 830-840e/kk kokonaistienestiä saava toimeentulotuen asiakasta, joka on -40% toimeentulotuen perusosan alennuksella (maksimisanktio), KELA:n uuteen perustulomalliin, jossa perustulo olisi ainoa etuus määrältään 800e/kk, korvaten sekä asumistuen että harkinnanvaraisen toimeentulotuen, niin voidaan päästä yhtälöön että uusi suunniteltu perustulomalli on työttömille suunnattu MERKITTÄVÄ SANKTIO ja LEIKKAUS etuuteen - suurempi kuin nykyinen maksimisanktio toimeentulotuessa (-40% perusosaan). Kyse ei siis ole mistään "pienestä leikkauksesta", vaan jopa törkeästä ohivedosta, erityisesti mm. sairaita kohtaan.

800e/kk perustulo, joka korvaa muut sosiaalietuudet (asumistuki, harkinnanvarainen toimeentulotuki), antaa työttömälle käteen vähemmän kuin keskivuokralla asuva työtön toimeentulotukilainen tällä hetkellä saisi maksimisanktiolla ollessaan. Tämä on valtion tapa laittaa kaikki työttömät maksimisanktiolle ja vähän päälle. Huomioitavaa tässä yhtälössä on se, että kun verrataan toimeentulotuen maksimisanktiolla kituuttavaa (-40% perusosaan) henkilöä, jolle jää käteen hieman enemmän kuin suunnitellussa perustulomallissa, niin perustulomallissa esimerkiksi ei ole edes mahdollista saada reseptilääkkeisiin tai julkisen terveydenhuollon kuluihin avustusta, koska harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta oltaisiin kokonaan luopumassa samalla - näihin avustuksiin nykyisellään toimeentulotuessa on oikeus vaikka olisikin karenssi työmarkkinatuesta, ja leikattu toimeentulotuki.

Erotus suunnitellun perustulomallin ja maksimisanktioin leikatun toimeentulotuen (-40% perusosaan) välillä voi olla mitä tahansa 30-40 eurosta satoihin euroihin kuussa (mikäli on tarve reseptilääkkeisiin tai lääkärikäyntiin), ja erotus on leikatun toimeentulotuen hyväksi, joka on suurempi, kuin suunniteltu perustulomalli. Perustulomalli toisinsanoen sorsii Etelä-Suomessa ja muissa kasvukeskuksissa asuvia keskihintaisessa vuokra-asunnossa asuvia (ja siitä hintaluokasta ylöspäin), kuin myös sairaita.

Opetus uuden perustulon myötä taitaa olla: älä sairastu, tai olet kusessa. Jos keskivuokra on noin 500-550e/kk, ja perustulo ainoana etuutena on 800e/kk, eikä palkkatöitä heru, niin erotus vuokran jälkeen on semmoinen, että siitä ei kyllä jää säästöön yhtikäs mitään, eli lääkkeisiin tai sairaalakäynteihin ei ole mahdollista säästää, eikä niihin enää jatkossa saa avustuksia. Nykyisessä toimeentulotukimallissa saa maksusitoumuksen RESEPTIlääkkeitä kohtaan; se on mielestämme erittäin tärkeä ja hieno asia, että Suomessa on pidetty sairaista edes jotenkuten huolta, vaikka tukia onkin leikelty sitten muilta osin surutta maksimisanktion jo vuosikymmenet. Nyt on sitten kohta vanhustenhoidon ohella myös toinen entistä huonommin voiva ryhmä: aikuisiässä olevat jotain sairastavat työttömät, jotka tarvitsevat reseptilääkkeitä syystä tai toisesta yhden tai toisen sairauden hoitoon.

KELA ja valtio aikovat langettaa nykyista maksimisanktiota ja etuuksien leikkausta suuremman sanktion kaikille työttömille uuden perustulomallin myötä, joka korvaa kaikki muut etuudet. Tervetuloa tulevaisuuden Suomeen!

Perustulomalli 800e/kk:desssa olisi vielä kohtuullinen, mikäli siinä huomioitaisi asumistuki (vaikka entisestä hieman leikattuna), sekä terveydenhuollon menot ja reseptilääkkeet; ja näin alustavassa suunnitelmassa vielä olikin. Nyt ne ovat tippumassa joko A) pois suunnitelmasta, tai jos ne säilytetään erikseen perustulon lisäksi niin B) perustulon alkuperäisesti suunniteltua määrää sitten leikataan 800e/kk:desta noin 250euroa alaspäin, eli leikkaus otetaan alkuperäissuunnitelmiin verrattuna joko tavalla A tai B, mutta otetaan jokatapauksessa. Nykyisellään suunniteltuna 800e/kk suuruinen perustulo on siis kohtuuton. Jo KHO:kin on antanut aiemmin noottia, että jatkuvasti leikattu -40% toimeentulotuen perusosa vaarantaa ihmisarvoisen elämän eikä näin ole laillisesti toteutettavissa; perustulo aikoo kuitenkin alittaa tämän tulotason poistamalla muut harkinnanvaraiset etuudet, ollen ainoana tulonlähteenä 800e/kk (maksimikohtuuvuokran (jonka ylimenevä osa maksetaan toimeentulotuen perusosasta "itse") ja toimeentulotuen perusosan määrä -40% (maksimi) sanktioituna on hieman yli 800e/kk, plus korvaus reseptilääkkeistä, kohtuullinen sähkölasku, sekä vähäistä suuremmat julkisen terveydenhuollon menot korvattuna).

Hyvänä puolena, jopa ehdottoman hyvänä, voidaan pitää sitä faktaa että pätkätöiden ja työpätkien tekeminen tulisi erittäinkin kannattavaksi (mikäli perustulon taso olisi kohtuullinen itsessään, mitä 800e/kk ainoana etuutena ei ole), sekä sitä, että mieleltään terveitä ihmisiä ei laitettaisi monen eri tahon ja tantan pakkoholhottavaksi ja pompoteltavaksi järjestelmään, joka sairastuttaa terveitä ihmisiä psyykkisesti, aiheuttaen näin kuluja terveydenhuoltoon - kuluja, joita varmaan kukaan ei ole laskenut, koska nykyjärjestelmä sen valossa näyttäisi erittäin tehottomalta ja huonolta. Tietyistä harkkinnanvaraisista etuuksista ei tulisi kuitenkaan missään nimessä luopua perustulon ohella, etenkin kun sitä povataan nykyisiä sosiaalietuuksia rahallisesti pienemmäksi, vaan reseptilääkkeet, julkinen terveydenhuolto, sekä mahdollisesti myöskin nykyistä pienempi asumistuki tulisi ehdottomasti säilyttää perustulon jälkeenkin omana erikseen anottavana tukena, ettei perustulon myötä eriarvoisuus lisääntyisi.

EDIT: Ylläolevasta laskelmasta jäi muuten vielä uupumaan nykyisin toimeentulotuessa erikseen korvattava kohtuullinen sähkölasku (50e/kk yksinasuvalle), jota ei korvattaisi myöskään mistään erikseen esitetyssä KELA:n perustulomallissa. Tämä täytyisi tietysti miinustaa tuosta 800 eurosta ensialkuun vuokran kera, joten käyttöön voi jäädä helpostikkin keskihintaisessa vuokra-asunnossa vuokran ja sähkön jälkeen 200 euroa /kk, josta pitäisi vielä sillon tällöin vähentää pois ei-erikseen-korvattavat reseptilääkkeet sekä lääkärikäynnit, puhelinlasku (ei korvata nykyiselläänkään), netti (ei korvata nykyiselläänkään), sekä mahdollisesti jotain muuta, ennen kuin päästään laskemaan, mitä kuukausi- ja viikkotasolla jää ruokaa ja vaatteisiin tästä ainoasta etuudesta. Summa olisi keskimääräisesti siis ehkä vuokran ja sähkön jälkeen 200 euroa kuukaudessa (miinus lääkkeet ja lääkärit), eli 50 euroa per viikko, miinus muita mahdollisia kuluja ennen ruoka- ja vaatemenoja. Reilusti siis heikompi, kuin maksimisanktioitu toimeentulotuki (-40% perusosaan), josta jää käteen kuitenkin vuokran jälkeen noin 270-280e/kk leikattu perusosa, plus korvataan mahdolliset reseptilääkkeet, julkisen terveydenhuollon menot (vähäistä suuremmat), sekä kohtuullinen sähkölasku; aikalailla ehdoton minimi elämiseen millä tasolla tahansa.

EDIT 2: Kun tarkemmin pohditaan perustulon luonnetta ja määrää, tasolla 800e/kk, verrattuna nykyiseen sosiaaliturvaan, joka antaa täysimääräisenä (ei ansiosidonnainen) hakijalleen noin 1000e/kk (sis. vuokran) plus korvaa reseptilääkkeet sekä vähäistä suuremmat julkisen terveydenhuollon menot, sekä kohtuullisen sähkölaskun - voidaan oikeastaan vetää yhteen seuraava johtopäätös:

800e/kk suuruisena perustulo tarkoittaisi mittavaa leikkausta sosiaaliturvan määrään keskihintaisessa vuokra-asunnossa asuvalle, sen ollen jopa huonompi kuin -40% nykyisen mallin mukainen maksimisanktioitu toimeentulotuki (alennus perusosaan), ja sitten se porkkana, eli että "työ kannattaa aina", suunnitellulla erittäin korkealla työn verotuksella, tarkoittaisi käytännössä sitä, että halutessaan päästä nykyisen sosiaaliturvan tasolle pitäisi tehdä kohtuullinen määrä pätkätöitä kuukaudessa. Toisinsanoen siis perustulo on nykyinen sosiaaliturva reippaasti alennettuna, ja ne pätkätyöt ovat se määrä mikä pitää tehdä sen eteen että tulee täyteen rahamäärällisesti nykyisen suuruinen sosiaaliturva per kuukausi. Kyseessä ei siis nykysysteemiin verrattuna ole se, että perustulo olisi nykyisen sosiaalietuuden suuuruinen (kuten alunperin povattiin), ja sen päälle pätkätyö toisi lisää tienestiä siihen noin tonnin tuloon / kk, vaan perustulo on reippaasti nykyisestä sosiaalietuudesta leikelty, vähennetty malli, jossa saa paiskia pätkätöitä kohtuullisesti paikatakseen sen menetyksen rahassa, joka lähtee siirryttäessä nykyisestä sosiaaliturvasta määrällisesti reilusti heikompaan perustuloon (puhutaan noin 200-400 eurosta vähemmän tukia per kuukausi, kun asutaan keskihintaisessa vuokra-asunnossa (yksiö), ja joudutaan ehkä käymään lääkärissä, tai ostamaan lääkkeitä). Kun ottaa huomioon perustulon myötä korottuvan veroasteen, niin voisi olettaa että pätkätöitä saa tuohon 200-400e/kk eteen tehdä uudella veroprosentilla reilusti enemmän kuin nykyisin.

Perustulo olisi kannustava, mikäli kuten alunperin puhuttiin, olisi se noin nykyisten yhdistettyjen sosiaalietuuksien suuruinen, ja NIIDEN PÄÄLLE voisi pätkätöillä tienata rahaa. Eli tämä olisi noin 1000e/kk, plus perustulon myötä kovemmalla verotuksella päälle tehdyt pätkätyöt, joilla voisi päästä vaikka sinne 1400-1600e/kk tulotasolle, miinus korkeat verot tuosta 400-600e/kk pätkätöistä. Käteen voisi ehkä jäätä 1250-1350e/kk, kun huomioitaisi jonkun verran pätkätöitä kuussa, plus tonnin perustulo. Tämä yhtälö on tosi, kun mietitään mitä vuokralla asuminen yksiössä keskimäärin Suomessa nykyisin maksaa (noin 500e/kk), ja mitä menee sähköön, ruokaan ym. pakollisiin kuluihin kuukaudessa väkisinkin jokaisella rahaa. Kun tonnista otetaan nämä kulut pois, se ei ole kannustinloukku, koska käteen jäävä summa on niin pieni pakollisten menojen jälkeen, että pääosa ihmisistä menisi kyllä kuukausipalkkaisiin palkkatöihin vain jos pääsisi.

Kuitenkin, jos perustulo on siis ainoana etuutena VAIN 800e/kk, eikä sähkölaskua, reseptilääkkeitä, tai lääkärikäyntejä julkisella saa enää korvatuksi, menee homma jo väkisin revityksi sieltä päästä, missä nykyiselläänkään ei ole olemassa kannustinloukkua tuolla em. tonnin kuussa sosiaalietuuksien tulolla. Pätkätyöläinen pääsisi uuden perustulon myötä käytännössä tulotasoltaan vain sinne 1000e/kk tasolle, ehkä juuri ja juuri yli, mikäli tekee pätkätöitä perustulon lisäksi - saman verran, mitä sosiaalietuudet ovat nykyisin yhdistettynä (liian vähän tasapainoiseen elämiseen Suomessa näillä elinkustannuksilla), kun asut keskihintaisessa yksiössä vuokralla. Tämäkö kannustavaa? Liekö sitten herrat Helsingissä ovat huomanneet, että aktivointitoimet eli työsopimukseton ilmaistyö ei kiinnosta semmoisenaan nykyisten sosiaalietuuksien eteen tehtynä, joten perustulon määrä on alustavasti ajettu sen verran alas, että käytännössä sen 800e/kk yli menevän loppuosan saa sitten tehdä pätkätöillä täyteen saavuttaakseen nykyisen järjestelmän mukaisen sosiaaliturvan tason - nimike on vain muutettu aktivoinnista perustuloon. Tarkoitus ei siis ole tarjota porkkanana pätkätöillä enemmän rahaa verrattuna nykyisen suuruisin sosiaalietuksiin, vaan porkkanana pätkätöillä pysyä nykyisten yhdistettyjen sosiaalietuuksien mukaisella tulotasolla, tai leikata tuntuvasti näitä minimietuuksia jos  työtä ei löydy: vähän sama kuin olisi nykyisen toimeentulotukijärjestelmän mukaisella -40% toimeentulotuen perusosan leikkauksella alituiseen, jos olisi 800e/kk perustulolla ainoana tulonlähteenä, plus päälle se, että etuuksiin ei enää kuulu kohtuullinen sähkölasku, reseptilääkkeet, eikä julkinen terveydenhuolto, koska perustulo korvaisi nämä toimeentulotuen osana olevat etuudet.